Logistiikka kuntoon kaupungeissa – tätä yritykset tarvitsevat

Elinkeinoelämän teettämä tuore raportti nostaa esille kaupunkialueiden logistiikkaa koskevia kehitystarpeita. Hyvä lopputulos edellyttää tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä logistiikkatoimijoiden ja kuntien kesken. Myös valtiolla on olennainen rooli pitkäjänteisenä rahoittajana.

Pitkätkin logistiikkaketjut päättyvät tyypillisesti kaupunkialueille – tai alkavat sieltä. Isojen valtaväylien sijaan kaupunkikuljetukset pitää saada toimimaan tiiviisti rakennetuilla ja vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Tämä asettaa aivan erityisiä vaatimuksia logistiikalle ja sitä tukeville palveluille ja infralle.

EK on teettänyt Sitowisella selvityksen kentän tarpeista: mitä odotuksia yrityksillä on kunnille ja yhteistyökumppaneille.

EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo vetää yhteen tuloksia:

”Kaupungeissa logistiikka tarvitsee räätälöityjä ratkaisuja, joiden toteutus edellyttää todella tiivistä yhteistyötä kuntien ja logistiikkatoimijoiden kesken. Hyvällä suunnitteluyhteistyöllä saavutetaan paljon. Yksi erityisen ajankohtainen kehityskohde on nopean sähkölatauksen infra.”

”Myös valtion sitoutumista yhteisrahoitukseen tarvitaan. Seuraavalla hallituskaudella tulee saada vakaa pitkäjänteinen rahoitus valtakunnalliselle Liikenne 12 -investointisuunnitelmalle.”

Yritysten kehitysideoihin kannattaa tarttua, sillä logistiikan kehittäminen parantaa myös palveluita, kauppaa ja asumista. Hyvällä yhteistyöllä pystymme rakentamaan elinvoimaisia kaupunkikeskuksia, Haapasalo uskoo.

Yritysten esiin nostamat kehitystarpeet:

• City-hubit selvitykseen: Verkkokaupan suosio on lisännyt kaupunkien jakeluliikennettä, kun paketteja jaetaan automaatteihin, palvelupisteisiin tai suoraan asiakkaalle. Keskitetty lähijakeluasema eli city-hub voisi olla keino vähentää ja tehostaa jakelutrafiikkia. Yritysten mielestä city-hubien toteutusta pitäisi selvittää tarkemmin.
• Kadut ja liittymät avariksi: Ajoneuvojen kokoa rajoittavat usein määränpään liikenneolosuhteet. Kulkureittien varrelle tarvitaan muutoksia, jotta logistiikassa voitaisiin käyttää optimaalista kalustoa. Haasteita on kaupunkien ydinalueiden ohella myös reuna-alueilla.
• Yökuljetusten salliminen: Yritykset hyödyntävät yöaikaa kuljetuksiinsa aina, kun se on kaupunkien asettamien rajoitusten puolesta mahdollista. Kaupungin tulisi varmistaa, että väylät soveltuvat ympärivuorokautiseen liikennöintiin. Yöjakeluiden rajoituksia tulisi asettaa vain hyvin harkitusti.
• Latausinfraa lisää: Kaupunkiseuduille tarvitaan nopean sähkölatauksen infraa, jotta jakeluajoneuvot saadaan pidettyä tehokkaasti liikenteessä ja päästöt vähenemään.
• Biokaasun tankkauspisteitä: Raskaan kaluston käyttämä biokaasu on uusiutuva, päästötön polttoaine. Biokaasun tankkauspisteiden vähäisyys kuitenkin rajoittaa kaasukalustoon siirtymistä. Toimintavarmuus edellyttää vähintään kahden kaasutankkausaseman olemassaoloa samalla seudulla.
• Ennakkosuunnittelua rakennustyömaille: Kaupunkialueen ahtailla tonteilla rakentaminen aiheuttaa liikennehäiriöitä, kun suuret ajoneuvot tuovat rakennusmateriaaleja. Hyvällä ennakkosuunnittelulla, selkeillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä ja liikenteen ohjauksella voidaan merkittävästi vähentää haittoja kaikille osapuolille.
• Taukopaikat: Raskas liikenne tarvitsee taukopaikkoja, joissa on kuljettajan tarvitsemat palvelut lakisääteisenä lepoaikana. Noin puolen tunnin ajomatkan etäisyydellä määränpäästä sijaitseva taukopaikka vähentää odottelusta aiheutuvia häiriöitä ja päästöjä katuverkolla. Kaavoitukseen ja taukopaikkojen toteutukseen tarvitaan logistiikan osaamista ja määrätietoisuutta.
• Logistiikkatoimijoiden asiantuntemus käyttöön: Kaupunkien suunnittelijoiden kannattaa hyödyntää logistiikkatoimijoiden asiantuntemusta, jotta saadaan suunniteltua kaikille sujuva, oikea-aikainen, turvallinen ja vähäpäästöinen liikenne.

Kiitämme TT-Säätiötä hankkeen saamasta tuesta!