Minna Helle: Suurin haaste työelämässä on kyky uudistua

Valtakunnasovittelija Minna Helle haluaa puhaltaa suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan nuoren polven henkeä, jossa asioita viedään rohkeasti eteenpäin yhdessä ja toisiinsa luottaen.

– Toisin kuin jääkiekossa, työmarkkinoilla ei ole aikaa odottaa seuraavaa pelaajasukupolvea. Uskon, että hyvää draivia löytyy myös työelämässä olevista nuorista. Meidän pitäisi kuunnella heitä enemmän, Helle sanoi EK:n kevätkokouksen seminaarissa maanantaina Finlandia-talolla.

Kilpailukykysopimusneuvottelujen pöydistä tulleet viestit ovat Helteen mukaan onneksi muuttuneet viime päivinä myönteisemmiksi ja uskoa hankkeen maaliin saamiseen on aiempaa enemmän. Ensimmäiset päänavaukset luovat onnistumisen painetta myös muille.

– Sopimuksen vieminen päätökseen vaatii ennen kaikkea tahtoa. Aikataulusta on pidettävä kiinni.

Minna Helle totesi, ettei Suomen työmarkkinoilla ole olemassa vakiintuneita keinoja, joita käyttämällä sopeudutaan kriisiaikoihin. Meillä ei ole kulttuuria, jossa työehdot joustavat hyvinä aikoina ylöspäin ja huonoina aikoina alaspäin.

– Nyt uutta kulttuuria yritetään luoda pakon edessä ja talouskriisin oloissa. Tie on ollut tuskallinen, vaikka kaikki osapuolet tunnustavat muutosten tarpeen.

– Jos kilpailukykysopimus nyt kaatuisi, seuraisi vääjäämättä työmarkkinoiden nykyistäkin pahempi kriisi, ja uhka työrauhahäiriöille kasvaisi merkittävästi. Pahinta kuitenkin olisi, että pohja työmarkkinoiden tulevalle uudistamiselle heikkenisi.

Parhaimmillaan taas kilpailukykysopimus luo uskoa siihen, että Suomessa pystytään sopimaan vaikeista asioista ja yhteistä tahtoa suunnan kääntämiseksi löytyy.

– On tärkeää, että työmarkkinajärjestöt luovat omalla esimerkillään ja asenteellaan suomalaisille uskoa siihen, että nyt tehtävillä päätöksillä tehdään valoisampaa tulevaisuutta, Minna Helle painotti.

Työlakeja pitää uudistaa säännöllisesti

Valtakunnansovittelija on huolissaan Suomen työlainsäädännön tilasta. 2000-luvun alkuun saakka työlakeja uudistettiin säännöllisesti, mutta viime vuosina sääntelytyö on käytännössä pysähtynyt.

– Kolmikantaa ei kannata romuttaa. Järjestöjen asiantuntemus kannattaa käyttää hyväksi. Kolmikantainen yhteistyö lainvalmistelussa edesauttaa myös muutoksiin sitoutumista.

– Toivon, että kolmikannalle löydetään pian toimintatavat, jotka edistävät ajantasaisen, toimivan ja nykyajan työelämän huomioivan työlainsäädännön valmistelua. Muutoin on vaarana, että työelämän sääntely erkanee käytännön työelämästä ja aiheuttaa ennen pitkää myös oikeudellisia riskejä, kun se ei tunnista nykytyöelämän ilmiöitä ja yrittää sulloa niitä pakolla vanhoihin muotteihin, joita lainsäädäntöön on vuosikymmeniä sitten rakennettu.

Minna Helteen mielestä on tärkeää ymmärtää, että muuttumattomuus ei tuo turvaa, vaan tulevaisuudessa pärjää parhaiten se, joka on valmis oppimaan uutta ja hyppäämään uuteen.

Myös työtaistelujen vähentäminen on tärkeä yhteinen tavoite. Suomen kilpailukyky ja brändi maailmalla hyötyvät siitä, jos työmarkkinahäiriöitä on mahdollisimman vähän.

– Työmarkkinajärjestöt pääsivät viime vuonna pitkälle neuvotteluissaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uusimiseksi. Toivottavasti näitä neuvotteluja pystytään taas jossakin kohtaa jatkamaan, Helle sanoi.

• Lue Minna Helteen koko puhe valtakunnansovittelijan nettisivuilta (pdf)