Mittelstand-kasvun eri keinot: näin Innofactor kasvoi startupista pörssiin

Mittelstand-yrittäjyyden ytimessä on halu ja kyky kasvaa. Sitä Innofactorissa on riittänyt. Kasvun pääväylänä ovat olleet yritysostot niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Innofactor Oyj:n perustaja ja toimitusjohtaja Sami Ensio.

Innofactor aloitti vuosituhannen alussa it-alan startupina, josta omistajayrittäjä Sami Ensio on kasvattanut pohjoismaisen pörssilistatun konsernin. Tänään Innofactor tarjoaa organisaatioiden digitalisaatioratkaisuja 1000 asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Liikevaihto on noussut 70 miljoonan euron päälle. Innofactorilaisia on 600 ja toimipisteitäkin 14.

Mistä kasvun kipinä lähti?

Meidän polulla on ollut monta ratkaisevaa valintaa. Yksi tärkeä alkuvaiheen päätös oli se, että keskitymme pelkästään Microsoft-teknologiaan ja haemme siinä ylivoimaa.

Tämän fokuksen ansiosta nousimme Suomen johtavaksi Microsoft-kumppaniksi. Siitä heräsi kunnianhimo toistaa sama temppu muissa Pohjoismaissa. Ei se ihan niin helposti monistamalla mennyt, mutta periaatteessa sillä tiellä ollaan edelleen.

Mikä on Mittelstand-kasvun kaava Innofactorissa?

Kaiken ytimessä ovat olleet yritysostot niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Takana on peräti 13 yrityskauppaa kahden vuosikymmenen aikana.

Sanoisin, että todellinen nousu Mittelstand-mittakaavaan alkoi vuoden 2012 paikkeilla. Siitä eteenpäin liikevaihto saattoi kasvaa vuosittain jopa kolmanneksella. Kasvuyritys olemme edelleenkin, mutta vauhti on tasaantunut 15 prosenttiin. Välissä on ollut myös vakauttamisen vuosia, jolloin keskityimme eritoten integroimaan konsernikokonaisuutta.

Mitä yllätyksiä matkan varrella on tullut?

Etukäteen saattoi olla turhan ruusuinen käsitys Suomen ja muiden pohjoismaiden samankaltaisuudesta yrityskulttuurin ja toimintatapojen suhteen. Olemme myös saaneet kantapään kautta kokea, kuinka brändinrakennus pitää uudessa maassa aloittaa tyhjästä.

Myönteistä on toisaalta ollut se, kuinka onnistunut valinta pörssilistautuminen on meille ollut. Se on tukenut kasvun rahoitusta aivan olennaisella tavalla. Listautuminen on nostanut Innofactoria monella tapaa uudelle tasolle ja tuonut lisää uskottavuutta ja tunnettuuttakin.

Miten oma yrittäjyytesi on muuttunut listautumisen myötä?

Toki muutos on ollut iso. Yrittäjänidentiteetti on muuttanut muotoaan jo senkin puolesta, että Innofactorilla on nykyään yli 10 000 omistajaa. Johtamisen fokukseen on vaikuttanut esimerkiksi se, että sijoittajasuhteille on varattava aikaa. Pörssisääntely on tuonut mukanaan lisää hallintotyötä mutta toisaalta ohjannut systemaattiseen kvartaalirytmiin. Mikä tärkeintä, yrittämisen nälkä ei ole ainakaan vähentynyt!

Mistä olet ylpeä? Mitä oppia on matkan varrella tarttunut matkaan?

Yrityksen ostaminen on helppoa, mutta vaativa tehtävä on uuden yksikön integraatio niin organisaation, johtamisen kuin tietojärjestelmien tasolla. Kun laajentuminen on tapahtunut rivakalla tahdilla, niin meillä saattoi olla enimmillään 5 rinnakkaista ERP-järjestelmää ja saman verran CRM-järjestelmiä. Vuosien myötä meistä on tullut aikamoinen konkari kansainvälisissä yrityskaupoissa ja yritysintegraatioissa. Kovan työn myötä on syntynyt aito pohjoismainen Innofactor.

EK:n tavoitteena on aikaansaada Suomeen laajamittainen Mittelstand-kasvuaalto. Kuinka politiikan päättäjät voisivat vauhdittaa kehitystä?

Yksi EK:n Mittelstand-ohjelman tavoitteista liittyy julkisiin hankintoihin. On tärkeää varmistaa, että yritykset pääsevät mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kilpailutuksiin reiluin pelisäännöin. Tavoite on tarpeellinen, koska julkiset hankinnat ovat todella merkittävä kasvun väylä pk-sektorin työnantajille.

Siihen liittyen on nostettava esille julkisten hankintojen IPR-oikeudet, joilla on iso merkitys esimerkiksi juuri it-alalla: lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että hankintayksiköt saisivat vaatia itselleen vain oman toimintansa kannalta välttämättömät immateriaalioikeudet. Näin suomalaisia julkishallinnon huippujärjestelmiä voitaisiin kaupata myös vientimarkkinoille, mikä on Mittelstand-kasvussa aivan olennaista.

Toinen tärkeä ratkaistava kysymys liittyy osaajapulaan. Innofactorin näkövinkkelistä sen vaikutukset ilmenevät monella tapaa – niin it-alan kasvun hidasteena kuin pullonkaulana koko Suomen digitalisaation etenemiselle.  Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta, ellei Suomella ole digitalisaation ja tekoälyn osaajia. Vain siten saadaan kustannussäästöjä ja kasvua yrityksille.