Nuoret koulutuksen kautta töihin?

Työllistymisen edellytyksenä ovat ammatilliset perusvalmiudet ja oikea asenne. Nuorille tarvitaan yksilöllisiä koulutuspolkuja perusopetuksesta ammattiopintojen kautta työelämään.

Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmän ensimmäisessä raportissa esitetään ratkaisut yhteiskuntatakuulle varatun 60 miljoonan euron kohdentamiseksi vuoden 2013 talousarvioon. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan kohdennettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.

Työryhmä on tunnistanut nuorten koulutuksen ja työllistymisen ongelmia, joita ovat koulutuspaikkojen riittämättömyys, koulutuksen kohtaanto-ongelmat, oppilashuollon, opinto-ohjauksen ja urasuunnittelutuen riittämättömyys sekä puutteet viranomaisten vastuiden määrittelyssä.

Yhteiskuntatakuun pääpaino ennaltaehkäiseviin toimiin

–  Työn ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty nuorille suunnattujen palvelujen järjestämiseen. Keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä on kuitenkin varhainen puuttuminen. Jatkotyössä tulee hakea ratkaisuja, miten turvaverkkojen sijasta keskitytään pudokkuuden estämiseen, painottaa työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta.

– Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan kouluttamisesta tulee lisätä. Jokaiselle tarvitaan ammatilliset perusvalmiudet, mikä edellyttää erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien vahvistamista perusopetuksessa, toteaa EK:n koulutusasiantuntija Mirja Hannula.

Nuoret työmarkkinoilla

– Nuorisotyöttömyys lisääntyy erityisen nopeasti talouden laskusuhdanteessa. Kun työpaikolle ei palkata uutta väkeä, ensimmäistä työpaikkaansa hakevien nuorten työttömien määrä kasvaa nopeasti. Suhdanteiden parantuessa nuorisotyöttömyys myös alenee nopeasti, toteaa työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen.

– On myös huomattava suuret ala- ja aluekohtaiset erot nuorten työvoiman tarjonnassa ja kysynnässä. Työttömyydestä huolimatta meillä on aloja, jotka kärsivät jatkuvasta työvoimapulasta, jatkaa Räsänen.

Oppisopimus ei ole ensisijainen koulutusmuoto syrjäytymisvaarassa oleville

– Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tarkastelussa ei voida katsoa vain perusopetuksen päättävää ikäluokkaa. Koulutuspaikkojen riittävyys on keskeinen keino koulutustakuussa, korostaa Hannula.

– Ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen yhteistyötä tiivistämällä voidaan rakentaa joustavasti yksilöllisiä koulutuspolkuja. Oppisopimuskoulutus ei ole ensisijainen syrjäytymisvaarassa olevien koulutusmuoto. Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuksen ja näyttötutkintojärjestelmän tehokas yhteensovittaminen luo mahdollisuudet yksilöllisiin koulutuspolkuihin. Jos nopeammin etenevät opiskelijat ohjataan oppisopimuksen kautta työelämään, vapautuu ammatillisen peruskoulutuksen resursseja tukea ja ohjausta enemmän tarvitsevien opiskelijoiden käyttöön, jatkaa Hannula.

– Työpaikalla tapahtuvan ohjatun opiskelun kehittäminen pk-yritysten lähtökohdista edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutusjärjestelmän eri toimijoilta. Koska työpaikkojen edellytykset opiskelijoiden ohjaustehtävään ovat rajalliset ja vaihtelevat suuresti, tulee päävastuu nuorten tuetusta ohjauksesta olla koulutuksen järjestäjillä. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat tukea ja ohjausta nuorten kohtaamiseen ja ohjaukseen, toteaa Räsänen.

Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportti  (pdf)

Lisätietoja:
Mirja Hannula, asiantuntija
p. 09 4202 2232
etunimi.sukunimi@ek.fi

Mikko Räsänen, asiantuntija
p. 09 4202 3275
etunimi.sukunimi@ek.fi