Odotettu Euroopan patenttiuudistus lykkääntyy Iso-Britannian vaalien vuoksi ainakin syksyyn

EU:n jo melkein maalissa ollut Euroopan patenttiuudistus näyttää siirtyvän Iso-Britannian vaalien jälkeiseen aikaan. Sen pitää olla ratifioijien joukossa, jotta uudistus astuisi voimaan.

– Brexit-kuvio ja siihen liittyvät käänteet siis sotkevat jo aikaisemmin sovittujen EU-hankkeiden voimaansaattamisen aikatauluja, toteaa EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori.

Eurooppalainen patenttijärjestelmän uudistus muodostuu kahdesta osasta: yhtenäispatentista (Unitary Patent, UP) ja yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC). Uudistus astuisi kokonaisuutena voimaan tämän vuoden aikana kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta ja ovat mukana yhtenäispatenttia koskevissa asetuksissa.

Voimaantulo kuitenkin edellyttää, että vähintään 13 EU-maata on ratifioinut sopimuksen. Näiden maiden joukkoon pitää kuulua kolme eniten patentoivaa EU-maata, eli Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Kaikki kolme maata ovat sitoutuneet sopimuksen ratifioimiseen, myös Iso-Britannia, joka vahvisti sitoutumisensa EU:n kilpailukykyneuvostossa viime marraskuussa Brexit kansanäänestyksestä aiheutuneen epävarmuuden johdosta. Ranska on jo sopimuksen ratifioinut, samoin yli 10 muuta jäsenmaata ja Saksan sekä Iso-Britannian ehdotusten käsittely myös parlamenteissa loppusuoralla. Nyt kuitenkin Iso-Britannian tulevat vaalit siirtänevät päätöksen seuraavalle, kesäkuussa valittavalle parlamentille.

Suomi on ratifioinut sopimuksen jo joulukuussa 2015. Espanja, Puola ja Kroatia ovat ainoat EU-maat, jotka ilmoittaneet jäävänsä uudistuksen ulkopuolelle ainakin toistaiseksi, eli uudistus voi tulla voimaan maksimissaan 25 EU-maassa. Pois jäävistä EU-maista huolimatta uudistus on maailman kaikkien maiden yritysten käytettävissä.

Uudistus tuo Eurooppaan kolmannen patenttivaihtoehdon

– Suomalaisille yrityksille Eurooppalainen patenttiuudistus tuo kokonaan uuden vaihtoehdon, yhtenäispatentin, joka mahdollistaa patenttisuojan saamisen EU-alueelle  yksinkertaisesti, nykyistä edullisemmin ja nopeammin, kertoo Tähtivuori.

Tällä hetkellä suomalaisyritys voi suojata keksintönsä joko Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) haettavalla kansallisella patentilla tai Euroopan patenttivirastolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla.

Perinteistä eurooppapatenttia haetaan yhdellä hakemuksella, mutta myöntämisen jälkeen patentti pitää saattaa voimaan erikseen jokaisessa EU-maassa, jossa yritys haluaa suojata keksintönsä. Kyseessä on siten ns. nippu kansallisia patentteja.

Yhtenäispatentti tuo kahden aiemman vaihtoehdon rinnalle uuden, maantieteellisesti laajemmalle alueella ulottuvan suojamuodon. Sitä haetaan EPOsta samalla tavalla yhdellä hakemuksella kuin eurooppapatenttia, mutta patentin myöntämisen jälkeen patentinhakijan valitessa yhtenäispatenttivaihtoehdon se tulee voimaan suoraan kaikissa uudistukseen sitoutuneissa, eli UPC-sopimuksen ratifioineissa EU-maissa.

ja uuden, yhdistetyn patenttituomioistuimen

Uudistus tuo mukanaan myös kokonaan uuden eurooppalaisen patenttituomioistuimen, jossa yritykset voivat käydä oikeutta patenttiriidoissa keskitetysti, ilman erillisiä maakohtaisia oikeudenkäyntejä. Tuomioistuimen antamat ratkaisut pätevät kaikissa maissa, jotka ovat mukana EU-patenttijärjestelmän uudistuksessa ja joihin siis yhtenäispatentin suoja-ala ulottuu.

Muutos on merkittävä nykyiseen patenttituomioistuinjärjestelmään verrattuna, sillä nykyisin oikeudenkäynnit eurooppapatenteista käydään erikseen jokaisessa EU-maassa ja tuomion vaikutukset ulottuvat vain ko. maahan.

– Eli tältäkin osin uudistus luo nopeutta ja kustannustehokkuutta patenttijärjestelmää käyttävien yritysten toimintaan, toteaa Tähtivuori.

Suomi on tehnyt päätöksen yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamisesta Helsinkiin. Riitoja EPOsta myönnetyistä patenteista voidaan siis käsitellä vastaisuudessa myös kotimaassa ja kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi.

EK informoi jäsenyrityksiä Euroopan patenttiuudistuksen tulevista käänteistä nettisivuillaan sekä jäsen- ja EU-kirjeissä.