Oppisopimus aktiivisesti käyttöön työllisyysasteen nostamisessa
Oppisopimuskoulutuksen kehittämisryhmä on saanut vuoden pituisen urakkansa päätökseen. Työryhmän aikaansaannokset jäivät varsin vaatimattomiksi. Jo aikaisemmin ammatillisen koulutuksen uudistuksessa tehdyt muutokset: lyhytkestoinen oppisopimus ja koulutus- ja oppisopimuksen joustava yhdistäminen todettiin hyviksi malleiksi. Viestintää työpaikoille tarvitaan kuitenkin lisää, jotta nämä mahdollisuudet tunnetaan paremmin.
Kirjavat koulutuskorvauskäytännöt yhtenäistettävä
Hallitus linjasi syyskuussa budjettiriihessään, että se uudistaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisen perusteita siten, että työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrään vaikuttaa 1) jos opiskelija kuuluu oppivelvollisuuden piiriin tai 2) jos opiskelija on alle 30‐vuotias ja vailla ammatillista tutkintoa.
– Tällä hetkellä työnantajalle maksettavien koulutuskorvausten käytännöt vaihtelevat. Erinomaista, että hallitus aikoo puuttua tähän epäkohtaan. Päätökset siirtyvät nyt hallitukselle osana työllisyystoimia. Näin alle 30-vuotiaiden työllisyysastetta voidaan nostaa oppisopimuksella uudistamalla koulutuskorvausmalli, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula.
EK jätti työryhmän raporttiin täydentävän lausuman, joka sisältää kaksi konkreettista ehdotusta.
EK:n ehdottaa kaksitasoista koulutuskorvausmallia:
Korvaustaso 1: Alle 30-vuotiaat vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat
- Työnantajalla maksettavan koulutuskorvauksen suuruus 150-250 euroa/kk. Ehdotus on samaa tasoa, mitä osa koulutuksen järjestäjistä jo nyt maksaa.
Korvaustaso 2: Alle 18-vuotiaat oppivelvollisuusikäiset
- Työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen suuruus esim. 500 euroa/kk. Alle 18-vuotiaiden osalta työnantajalla on monin tavoin suurempi vastuu mm. työelämän pelisääntöjen opettamisesta, joten myös korvauksen tulee olla tämän kohderyhmän osalta suurempi.
Oppisopimuksen viikoittainen tuntimäärä 20 tuntiin
Työryhmän tehtävänä oli myös ratkoa, miten oppisopimuskoulutuksesta tulisi nykyistä paremmin nuorten, osatyökykyisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kouluttautumisen ja työllistymisen väylä.
EK ehdottaa muutosta lakiin ammatillisesta koulutuksesta koskien oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan työaikaa. Nykyisen käytännön mukaan se on keskimäärin 25 tuntia viikossa. EK ehdottaa tuntimäärää laskettavaksi keskimäärin 20 tuntiin viikossa.
– Tällä muutoksella oppisopimuskoulutuksen piiriin saataisiin uusia ryhmiä ja yhä useammalle tulisi mahdollisuus kouluttautua tutkintoon työpaikalla työsuhteessa tai työllistyä oppisopimuskoulutusväylää pitkin. Tuntimäärän muutos yhdessä työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen kanssa madaltaisi yritysten kynnystä tarjota oppisopimuspaikkoja, toteaa Hannula.
