Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise nuorten syrjäytymistä

Yhä useampi koululainen putoaa vauhdista jo koulupolun alussa.

Suomessa haetaan ratkaisua polttavaan kysymykseen: kuinka saada nykyistä useammalle nuorelle peruskoulun jälkeinen koulutus. Taustalla on yhteinen huoli nuorten syrjäytymisestä ja nuorten aikuisten alhaisesta työllisyysasteesta.

Hallitus ajaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Samalla halutaan muuttaa toisen asteen opinnot maksuttomiksi 20 ikävuoteen asti. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimateriaalit, tietokoneet ja koulumatkat rahoitettaisiin julkisin varoin.

Valitettavasti tämä hallituksen esittämä keino ei osu maaliinsa. Valittu malli on tehoton ja kallis keino ja ennen kaikkea liian myöhäinen vaihe ratkaista niitä juurisyitä, jotka näkyvät nuorten pahoinvointina ja opintojen keskeyttämisenä. Jos oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan perusta ei ole kunnossa, sitä on vaikea kuroa kiinni toisella asteella.

Pisa-tutkimukset kertovat oppimistulosten eriytymisestä: yhä useampi koululainen pu­toaa vauhdista jo koulupolun alussa. Noin 15 prosenttia suomalaislapsista päättää peruskoulun ilman jatko-opinnoissa tarvittavaa luku- ja kirjoitustaitoa ja matematiikan osaamista. Yhtä suuri joukko keskeyttää opintonsa ammatillisissa opinnoissa.

Mitkä sitten ovat niitä juuri­syitä, jotka selittävät tätä hälyttävää ilmiötä? Yksi iso vastaus heikkojen perustaitojen lisäksi ovat mielenterveysongelmat, joista kärsii peräti joka viides nuori. Varhain alkavat mielenterveysongelmat ovat merkit­tävä opintojen keskeyttämistä selittävä tekijä ja myös nuorten aikuisten eläköitymisen syy.

Yhteiskunnan tuleekin nyt panostaa siihen, että lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat apua mielenterveyttä koskeviin ongelmiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Perustason mielenterveyspalvelut on tärkeää viedä kouluihin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla eri puolilla Suomea. Nyt tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, mikä ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja aluehallintoviraston arvioinneista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselystä.

Yhtä tärkeää on ratkaista heikkojen perustaitojen ongelma. Osaamistasoa on nostettava peruskoulusta lähtien. Elinkeinoelämän esittämän osaamistakuun ideana on varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle riittävä osaaminen.

Julkisen talouden säästöpaineissa on myös todettava, että hallituksen oppivelvollisuus­esitys on poikkeuksellisen kallis uudistus. Suurin osa uusista pysyvistä kustannuksista muodostuu lukion ja ammatillisen koulutuksen ilmaisista oppimate­riaaleista ja koulumatkoista. Jotta kenenkään opiskelu ei jää kiinni taloudellisista tekijöistä, heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia nuoria voidaan tukea oppimateriaalilisän avulla.

Perimmäisestä tavoitteesta olemme yksimielisiä: nuoret ovat Suomen tulevaisuus. Sitä tärkeämpää on valita oikein keinot, joilla nuoria parhaiten tuetaan. Yritysten näkökulmasta kyse on tulevaisuuden osaajista ja heidän työuristaan.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena 9.7.2020.