Oulun EK-foorumi: Teollisuus tarvitsee uusia osaajia

Suomi elää ja uudistuu teollisuudesta. Tulevaisuuden kärkiosaaminen vaatii kuitenkin koulutettuja ammattilaisia. Oppisopimus tarvitsee uudistamista, jotta se voi paremmin vastata teollisuuden työvoimatarpeisiin.

EK-foorumit ovat meneillään ympäri maata yhteistyössä kauppakamareiden kanssa. Oulussa 1.2. järjestetyn tilaisuuden aiheena oli teollinen kilpailukyky ja sen edellyttämä osaaminen.

Seminaarissa vannottiin uudistuvan ja innovatiivisen teollisuuden nimiin. Suomella on etsikkoaika hyödyntää kaikki liiketoimintamahdollisuudet ja teknologiat, joilla voimme kiriä kansainväliseen etulinjaan.

Metsäteollisuuden työvoimatarpeeseen varauduttava jo nyt

Suomen metsät ja niihin pohjautuvat biotalous on olennainen osa maamme tulevaisuutta, muistutti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen:

–Metsäteollisuus muodostaa biotaloudesta merkittävän osan. Lähtökohtana toimii uusiutuva puuraaka-aine, jota tulee jalostaa mahdollisimman pitkälle. Siksi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä pitää vahvistaa nopeilla ja pysyvillä keinoilla.

Jaatinen kantaa kuitenkin huolta siitä, kuinka metsäteollisuudelle riittää tulevaisuuden osaajia:

–Metsäteollisuuden investoinnit ovat kääntyneet kasvuun, mikä lisää työvoiman tarvetta. Samalla neljännes alan henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päättäjien tuleekin huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta.

–Toisen asteen koulutuksessa tulee lisätä työelämäosaamista, parantaa yhteistyötä ja huolehtia riittävästä valtakunnallisesta ohjauksesta, mikä takaa erikoistuneiden alojen riittävän koulutuksen. Myös yliopistojen profiloituminen edellyttää kansallista ohjausta.

Oppisopimusta uudistettava yritysten olosuhteisiin

EK:n koulutuspolitiikan asiantuntijan Satu Ågrenin mukaan oppisopimus on yksi käytännöllinen keino vastata teollisuuden työvoima- ja osaajahaasteeseen. Oppisopimusmalli vaatii kuitenkin käytännönläheistä uudistamista, jotta se saataisiin leviämään nykyistä laajempaan käyttöön:

– Hallitusohjelmassa on positiivinen kirjaus siitä, että oppisopimusta tulee kehittää keventämällä työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, sillä oppisopimukseen liittyvä hallinto koetaan yrityksissä hyvin byrokraattisena ja monimutkaisena. Monessa tapauksessa se on jopa esteenä oppisopimuksen käytölle. Oppisopimukseen tulisi rakentaa yhden luukun periaatteella toimiva digitaalinen palvelu.

Toinen ajankohtainen keskustelu koskee Ågrenin mukaan palkkausta:

–Jos halutaan lisätä oppisopimuksen käyttöä erityisesti pk-yrityksissä, pitäisi käydä lisäksi käydä keskustelua siitä, kuinka oppisopimusopiskelijoiden palkat saataisiin paremmin vastaamaan tuottavuutta ja osaamista.

EK:n tavoitteena on lisätä oppisopimuksen käyttöä yritysten tarpeiden mukaisesti. EK on esittänyt ns. 3+6 oppisopimusmallin käyttöönottoa, jossa esimerkiksi ei-työsopimussuhteisen työssäoppimisjakson jälkeen solmittaisiin tutkinnon osaan johtava oppisopimus. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin tulee tukea koko tutkinnon suorittamisen lisäksi tutkinnon suorittamista osissa.

Oululainen oppisopimusaloite herättää kiinnostusta

Oulun Kauppakamari teki viime vuonna aloitteen Oulun kaupungille oppisopimuksen hyödyntämisestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tavoitteena on, että ilman ammattikoulutusta olevat nuoret kutsuttaisiin kaupungin toimesta tapaamiseen. Sen pohjalta nuorille järjestetään räätälöity oppisopimuskoulutus ja työpaikka, jossa he perehtyisivät tulevaan työhön ja työssäoloaikana opiskelisivat ammattitutkinnon samalle alalle.

Idean lähtökohta on, että nuori oppisi työnteon ja opiskelun rytmin, saisi työstään veronalaista harjoittelijapalkkaa ja valmistuisi oppisopimuskoulutuksen kautta ammattiin. Yhteiskunnan tuki, jota maksetaan työttömille, ilman ammattitutkintoa oleville nuorille kotiin, ohjattaisiin tässä kokeilussa työnantajalle. Työnantaja saisi korvauksen hyvityksenä siitä työnohjauksesta, johon se sitoutuu työllistäessään nuoren.

Nuoret työelämään -hankkeen osapuolina ovat Oulun kaupunki, Oulun kauppakamari, Työvoimahallinto, Oppisopimustoimisto ja oppilaitokset. Oulun Kauppakamarin rooli on hankkia työpaikkoja jäsentenyrityksissä, mikäli hanke saadaan kokeiluna liikkeelle, kertoo Oulun Kauppakamarin puheenjohtaja Timo Levo.

EK nuorten työllistämisen asialla

Nuorisotyöllisyys on vahvasti esillä myös EK:n toiminnassa vuonna 2016. Yksi keihäänkärkihankkeista on Nuorille töitä! -kampanja, jota esitteli asiantuntija Outi Ervasti:

– Ensi viikolla starttaavan kampanjan tavoitteena on välittää nuorille työelämätaitoja, opastaa työnhaussa sekä kannustaa pohtimaan omia työ- ja opiskeluvalintoja. Luonnollisesti myös vetoamme työnantajiin, jotta ne tarjoaisivat nuorille mahdollisimman runsaasti työpaikkoja.

–Kampanjaa toteutetaan sekä kouluissa että verkossa. Maanlaajuinen koulukiertue kattaa 8 paikkakuntaa ja siihen lähtevät mukaan myös EK:n hallituksen yritysjohtajat. Toinen tärkeä elementti on rekrytointisivusto. Aktivoimme yrityksiä ilmoittamaan avoimet työpaikkansa nuorilletoita.fi-sivustoon ja vastaavasti ohjaamme nuoria hakemaan sieltä sopivaa työpaikkaa.