Mikä ihmeen EU-taksonomia – Brysselin-toimistomme vastaa

26.03.2021

Kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse Euroopan koko rahoitusjärjestelmää ravistelevasta muutoksesta, jossa yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano kytketään yhteen. EK:n Brysselin-toimisto kokosi 6 vastausta 6:een taksonomiakysymykseen.

1. Mihin taksonomia tähtää?
2. Miten uudistus vaikuttaa käytännössä?
3. Keitä uudistus koskee? Mihin yritysten on varauduttava?
4. Mikä on polttavin kysymys Suomen kannalta?
5. Mikä on EK:n kanta taksonomiaan? Mitä tulisi tehdä?
6. Miten prosessi etenee?

  1. Mihin taksonomia tähtää? 

    Taksonomiauudistuksen avulla valjastetaan ensi kertaa yritysten liiketoiminnan muskeli – rahoitus – vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden toimeenpanoa. Toisin sanoen luodaan mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

  2. Miten uudistus vaikuttaa käytännössä?

    EU:ssa halutaan määrittää luokittelu (taksonomia) ja kriteerit sille, millaiset rahoitus- ja investointikohteet voidaan katsoa kestäviksi. Pelkistetysti sanottuna uudistus vaikuttaa näin:

    • Mitä kestävämpi investointihanke, sitä helpommin ja edullisemmin yrityksen voi olettaa saavan rahoitusta. Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää enemmän myös kestävyyteen liittyviin riskeihin.
    • Kestävyyden arvioinnissa painavat eritoten ilmasto- ja ympäristövaikutukset (myöhemmin muutkin vastuullisuuden ulottuvuudet).
    • Konkreettisesti kestävyys määräytyy ns. taksonomian eli kestävyysluokittelun perusteella, jota EU:n komissio paraikaa valmistelee.
    • Jatkossa yrityksiä todennäköisesti velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sen perusteella rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.
  3. Keitä uudistus koskee ensi vaiheessa? Mihin suomalaisyritysten on varauduttava myöhemmin?

    Uudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa se vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muutakin elinkeinoelämää.Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tällä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin – myös pk-yrityksiin. Tulevaisuudessa yhä useamman pankkirahoitusta hakevan yhtiön on varauduttava vastaamaan lainanantajalle kestävyyttä koskeviin kysymyksiin.
  4. Mikä on polttavin kysymys Suomen kannalta?

    Komissio valmistelee paraikaa taksonomian teknisiä kriteerejä. Isoimpia ratkaistavia asioita on: millä kriteereillä yrityksen eri toiminnot tai tuotantoyksiköt luokitellaan kestäviin ja vähemmän kestäviin.Suomen kannalta kriittisin kysymys on se, saavatko vähäpäästöisen teollisuutemme keskeiset energianlähteet – esimerkiksi ydinvoima, vesivoima, biomassa –taksonomiassa kestävän energian statuksen.Jos niitä ei määritellä kestäviksi, kärsisi siitä valtaosa Suomen teollisuudesta. Niiden energiakustannukset suurella todennäköisyydellä nousisivat, minkä lisäksi niiden olisi vaikeampaa tai kalliimpaa saada rahoitusta investoinneilleen. Seuraukset voisivat olla tuhoisia myös vientiteollisuuden kilpailukyvylle, minkä yhtenä kivijalkana on kohtuuhintainen energia.Pahimmassa tapauksessa ilmastomyönteiset investoinnit alkaisivat tyrehtyä ja siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaarantua. Ilmastotavoitteet karkaisivat entistä kauemmaksi ja uudistus kääntyisi alkuperäistä tavoitettaan vastaan.
  5. Mikä on EK:n kanta taksonomiaan? Mitä tulisi tehdä?

    Taksonomian tavoite on oikea: EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanoon tarvitaan lisää tehoa ja vipuvoimaa. On aivan oikein, että vähäpäästöisesti toimivat yritykset voivat saada kilpailuetua myös rahoituksessa. Sitä tärkeämpää on määritellä pelisäännöt ja kestävyyskriteerit oikein!Suomalaiset yritykset on rankattu monella mittarilla maailman vastuullisimpien joukkoon. Teollisuutemme keskeisiä energialähteitä ovat ydinvoima, vesivoima ja biomassa, joiden vahvuutena on nimenomaan vähäpäästöisyys. Tämän pitäisi heijastua myös niiden sijoittumiseen EU:n kestävyysasteikolla.Suomen hallituksen on nyt vaikutettava EU:ssa sen puolesta, että energiamuotojen ilmastokestävyys määriteltäisiin aitojen päästövaikutusten perusteella! Arviot tulee siis tehdä teknologianeutraalisti – ei esimerkiksi poliittisten ydinvoima-asenteiden pohjalta.
  6. Miten prosessi etenee? 

    Taksonomiaa edistetään vauhdikkaasti, sillä uudistuksen ensimmäinen vaihe halutaan voimaan kaikkia jäsenmaita sitoen jo vuoden 2022 alusta.Komission ensimmäistä esitystä odotetaan 21. huhtikuuta. Jäsenmailla, myös Suomella, on nyt ratkaisevat viikot vaikuttaa esityksen yksityiskohtiin. Lopullisen päätöksen asetuksesta tekevät jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, jonka äänestystä odotetaan kesään mennessä.

Lue EK:n tiedote 24.3.2021:
Elinkeinoelämä vetoaa Suomen hallitukseen: Suomen vähäpäästöinen energia huomioitava EU:n kestävässä rahoituksessa