Ovatko Saksan palkkaratkaisut kalliita?
Saksan julkisella sektorilla sovittiin talvella työmarkkinaratkaisusta, joka nostaa palkkoja kahden vuoden aikana 5,6 prosenttia. Toukokuussa päästiin sopimukseen Baijerin metalli- ja elektroniikkateollisuudessa, jossa sovittiin 3,4 ja 2,2 prosentin taulukkokorotuksista vajaan kahden vuoden aikana.
Kysymyksiin vastaa EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen.
Ovatko Saksan palkankorotukset liian korkeita?
− Kieltämättä palkkaratkaisut ovat varsin korkeita. Kun tarkastellaan kaikkia tämän vuoden alkupuolella tehtyjä palkkaratkaisuja, ovat sopimuskorotukset vaihdelleet runsaan kahden ja runsaan kolmen prosentin välillä vuotta kohti laskettuna. Viime vuonna sovitut ratkaisut nostivat sopimuspalkkoja keskimäärin 2,7 prosenttia vuotta kohti.
Eikö Saksan korotuksia voi kuitenkin pitää ylimitoitettuina?
− Siinä mielessä niitä ei voida pitää ylimitoitettuina, että Saksan taloudessa menee edelleen varsin hyvin eli yritykset ovat pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa. Kokonaistuotanto ja vienti ylittävät reippaasti talouskriisiä edeltäneen tason ja vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. Tilanne on siis kovin toisenlainen kuin Suomessa, missä vastaavat muuttujat ovat miinuksen puolella.
− Samoin on otettava huomioon se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana sopimuskorotukset ovat olleet erittäin maltillisia, mikä on parantanut huomattavasti Saksan kilpailukykyä.
Uhkaako Saksan kilpailukyky rapautua palkkaratkaisujen seurauksena?
− Ei välttämättä. Saksassa palkka- ja työvoimakustannusten nousu ei yleensä ylitä sopimuspalkkojen nousua niin kuin Suomessa. Sopimuspalkat ovat nousseet Saksassa viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa ja käytännön palkat 2,3 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut ovat 2,9 prosenttia ja 3,6 prosenttia. Meillä siis palkat liukuvat ylöspäin, Saksassa alaspäin.
− Toisekseen Saksassa on saatu kurottua umpeen talouskriisin aiheuttama tuottavuuskuilu, päinvastoin kuin Suomessa.
− Suhteessa koko euroalueeseen Saksan kustannuskilpailukyky ei parane, mutta suhteessa Suomeen kyllä. Tämä johtuu siitä, että meillä työvoimakustannukset nousevat edelleen enemmän kuin Saksassa eikä tuottavuuskehityskään ole oleellisesti Saksaa parempi.
Kannattaako Saksan mallista enää ottaa mallia?
− Toki kannattaa. Matalilla sopimuskorotuksilla on Saksassa luotu tilaa paremmalle kilpailukyvylle, jonka tuloksena saksalaiset yritykset pärjäävät nyt aikaisempaa paremmin. Tämä on johtanut myös parempaan työllisyyteen, työttömyysaste on alentunut jo kuuden alapuolelle. Työpaikkoja on luotu myös työvoima- ja sosiaalipoliittisilla uudistuksilla.
− Työehtosopimuksissa on annettu tilaa yritys- ja työpaikkatason päätöksille ja joustoille, joiden avulla on voitu parantaa yritysten kilpailukykyä ja turvata samanaikaisesti myös työpaikkoja. Tämä on edellyttänyt vahvaa kustannuskuria.
− Kansalaisten ostovoimaa on voitu lisätä paremman työllisyyden ansiosta, ei korkeilla nimellispalkkojen korotuksilla. Yritysten palkanmaksukyky täytyy hankkia ensin, ennen kuin voidaan jakaa isompia palkankorotuksia.
Voivatko Saksan palkkaratkaisut määritellä Suomessakin korotustasoa?
− Eivät voi. Kussakin maassa työmarkkina- ja palkkaratkaisut tehdään kansallisten olosuhteiden mukaisesti. Suomessa yritysten tilanne on kovin erilainen Saksaan verrattuna, eikä meillä ole mahdollisuuksia yleisiin palkankorotuksiin.
− Selvästi nähdään, että eri EU-maissa talouden tila vaikuttaa suoraan palkkaratkaisuihin. Ylijäämämaissa kuten Saksassa ja Ruotsissa on sovittu yli kahden prosentin sopimuskorotuksista, kun taas taloudellisesti heikommissa maissa korotukset ovat erittäin pieniä tai palkat on jäädytetty.
− Sitä paitsi, muissa maissa palkankorotuksia ei juurikaan toteuteta kaikille maksettavina yleiskorotuksina, vaan korotusten kohdentamisesta päätetään useimmiten yritys- ja työpaikkatasolla.
− Toisaalta, eipä meillä haikailtu menneinä vuosina Saksan matalien palkankorotustenkaan perään.
Lisätietoja
Asiantuntija Seppo Saukkonen
puh. 040 7780178
etunimi.sukunimi@ek.fi