Palkka-avoimuusdirektiivin tulkinta ei saa vaarantaa suomalaisia palkkausjärjestelmiä
Suurimmassa osassa työehtosopimuksia on sovittu palkkauksesta. Palkka perustuu työn vaativuuteen, jota arvioidaan syrjimättömien kriteereiden perusteella. Tessien palkkamääräykset täyttävät palkka-avoimuusdirektiivin vaatimukset, eikä työehtosopimuksissa palkkaukseen vaikuta esimerkiksi sukupuoli. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan hallituksen lakiluonnos ottaa tämän kohtuullisen hyvin huomioon.
Useat työnantajat käyttävät lisäksi muita palkkausjärjestelmiä.
– Järjestelmät perustuvat tyypillisesti kaupallisiin yleisesti tunnettuihin palkkausmalleihin, jotka ovat niin ikään syrjimättömiä ja sukupuolineutraaleita. Kansainvälisissä yrityksissä ja konserneissa samaa palkkausjärjestelmää sovelletaan yleensä kaikissa maissa työskenteleviin vastaavassa asemassa oleviin työntekijöihin. Myös tällaisten palkkausjärjestelmien käyttäminen tulisi todeta lakiluonnoksessa selkeästi direktiivin mukaiseksi, Äimälä toteaa.
Naisten ja miesten välinen tilastollinen palkkaero ei johdu siitä, että naisille ja miehille maksettaisiin eri palkkaa samasta työstä.
– Tärkein syy palkkaeroihin on sen sijaan ns. segregaatio eli että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri työtehtävissä. Tehokkain tapa vähentää palkkaeroja olisikin segregaation purkaminen. Tähän haasteeseen ei tällä lakiesityksellä kuitenkaan puututa, Äimälä painottaa.
Lakiesitys tulisi lisäämään merkittävästi työnantajien hallinnollista taakkaa ja aiheuttamaan huomattavia lisäkustannuksia. Osaa näistä lisäkustannuksista ei ole mahdollista välttää, koska ne johtuvat suoraan direktiivistä. Osa hallinnollisesta lisätaakasta johtuu kuitenkin päällekkäisistä velvoitteista, joita direktiivi ei edellytä ja jotka pitäisi siten poistaa.
