Pohjoismainen elinkeinoelämä: Kiertotalous vaatii yhtenäisiä EU-sääntöjä

Pohjoismainen elinkeinoelämä kutsui komission edustajia tapaamiseen  Brysselissä 28.1. Keskustelussa korostettiin sisämarkkinoiden merkitystä kiertotalouden onnistumiselle. Sääntelyn harmonisointi ja selkeät pelisäännöt vauhdittavat investointeja, tukevat kilpailukykyä ja varmistavat resurssien tehokkaan käytön koko Euroopassa.

EK ja pohjoismaiset sisarjärjestöt vaikuttavat yhteistyössä EU:ssa valmisteltavaan kiertotaloussääntelyyn. Tällä viikolla yhteisiä viestejä esiteltiin Brysselissa pidetyssä päättäjätapahtumassa.

Pohjoismainen elinkeinoelämä haluaa kiertotalouteen vauhtia, sillä se on ratkaisevassa asemassa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että teollisuuden kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden parantamisessa.

Kiertotalous ei toteudu kunnianhimoisten tavoitteiden avulla, ellei EU:n sisämarkkinoilla ole yhtenäisiä ja toimivia sääntöjä, jotka mahdollistavat materiaalien ja tuotteiden sujuvan ja turvallisen liikkumisen yli rajojen.

Järjestömme painottivat, että kiertotalouden kasvu edellyttää lainsäädännön selkeyttä, johdonmukaista soveltamista ja skaalautuvuutta. Pelkkä uusien tavoitteiden lisääminen ei riitä, jos nykyiset säännöt ovat hajanaisia tai vaikeasti toteutettavia.

Siksi tuleva EU:n kiertotalouslaki (Circular Economy Act, CEA) on nähtävä mahdollisuutena siirtyä pelkästä tavoitteiden asettamisesta toimiviin rakenteisiin, joissa kiertotalous aidosti ohjaa taloutta.

Poimintoja pohjoismaisen elinkeinoelämän viesteistä:

• Jätelainsäädännön uudistaminen: Jätteiden arvon säilyttämistä ja kierrätysmateriaalien liikkumista rajoittavat nyt hajanaiset kansalliset käytännöt ja epäselvät määritelmät. Koko EU:n kattava yhtenäinen sääntely ja nopeampi, selkeämpi end-of-waste-kriteerien kehittäminen ovat tarpeen, jotta kierrätysmateriaalit voivat kilpailla uusien raaka-aineiden kanssa.
• Tuottajavastuun hallintotaakka: Yritykset kohtaavat kansallisesti erilaisia raportointi- ja rekisteröintivaatimuksia, mikä lisää hallinnollista taakkaa ja hidastaa kiertotalouden kasvua. Yhdenmukaisemmat vaatimukset madaltaisivat markkinoille pääsyn kynnystä etenkin pk-yrityksille. Tuottajavastuusääntelyssä tulee kuitenkin huomioida jäsenmaiden väliset erot esimerkiksi keräyskustannuksissa.
• Digitaalinen tuotepassi: Digitaalisten tuotepassien käyttöönotto voi edistää kiertotaloutta, mutta tietovaatimuksia tulee kasvattaa maltillisesti ja vaiheittain. Liian raskaat tietopyynnöt nostavat kustannuksia ja vaikeuttavat etenkin pk-yritysten toimintaa. Teknologianeutraalit, harmonisoidut ratkaisut (esim. QR-koodit) takaavat tiedon liikkumisen ja innovaatioiden mahdollisuuden.