Rantahalvari bloggaa: Milloin pienipalkkaisten luottamus työeläkejärjestelmään alkaa rapautua?

Kaksikolmasosaa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore Eläkebarometri. Luottamus näyttää vahvistuneen sitten edellisen mittauksen. Kyselyyn vastanneiden tulotasolla ei näytä olevan juurikaan merkitystä luottamuksen asteeseen.

Mutta onko näin myös jatkossa? Ei välttämättä.

Suomalaisen lakisääteisen eläkejärjestelmän keskeinen ominaisuus on, että liian pieneksi jäävää ansiosidonnaista työeläkettä paikataan kansaneläkkeellä ja viime kädessä takuueläkkeellä. Tämän lisäksi pientä eläkettä saavalla on usein myös oikeus asumistukeen. Pientä eläkettä verotetaan lempeämmin kuin keskisuurta tai suurta eläkettä.

Eläkepolitiikassa on ollut vallalla kaksi erisuuntaista kehityskulkua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Työeläkejärjestelmässä eläkeuudistukset ovat olleet asiallisesti ottaen eläketasojen leikkaustoimenpiteitä. Samaan aikaan vähimmäiseläkejärjestelmässä on puolestaan tehty lukuisia eläketasoa korottavia uudistuksia.

Nämä eri suuntaiset trendit ovat johtaneet siihen, että lopputuloksen kannalta Suomessa on siirrytty entistä enemmän kohti tasaeläkejärjestelmää. Aikaisempaa suurempi osuus eläkkeensaajista saa käteen käytännössä lähes saman verran rahaa riippumatta siitä, paiskoiko pitkä työuran pienipalkkaisissa töissä vai elikö koko aktiivi-ikänsä tulonsiirtojen varassa. Karkeasti todeten palkansaajista joka neljäs on jo nyt lopputuloksen kannalta lähes tasaeläkejärjestelmässä.

Työeläkkeiden tasokorotuksia ei ole näköpiirissä. Päinvastoin, rahoituksellinen kestävyys edellyttää jatkossakin eläkemenojen supistamista. Kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmään on sen sijaan luvattu merkittäviä korotuksia. Eli lopputuloksellinen tasaeläkejärjestelmäluonne näyttää vahvistuvan edelleen, vaikka suurimmat tason nostot eivät toteutuisikaan.

Tasaeläkeluonteen vahvistumisesta voi hyvinkin seurata keskustelu siitä, miksi pienipalkkaisten kannattaa olla pakkovakuutettuja ja maksaa työeläkevakuutusmaksuja, jos he eivät siitä juurikaan hyödy. Jos pienipalkkaiset kääntävät peukkunsa alaspäin, nykymuotoisen työeläkejärjestelmän jatkuvuus on uhattuna. Sitä ei voi pitää yllä vain keski- ja hyvätuloisia varten.

Huoli pieniä eläkkeitä saavien toimeentulosta on täysin aiheellinen. Vähimmäiseläkkeiden korottaminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisin, saati tehokkain tapa heidän auttamisessa. Järkevämpää olisi huolehtia muun muassa siitä, että eläkeläiset saavat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kohtuullisilla asiakasmaksuilla, heidän asumistaan tuetaan asianmukaisesti ja lääkkeiden hankintakustannuksia korvataan tarpeeksi.