Sami Pakarinen: Perusteluja Kasvun Restart -ehdotuksille
EK:n Kasvun ReStart -julkaisussa esitetään useita toimia, joilla voidaan vauhdittaa talouskasvua. Tässä kirjoituksessa käydään läpi perusteluita, joihin esitetyt arviot (Taulukko 1) perustuvat. Verotuksen osalta aloitamme yhteisöveron keventämisestä.
Yhteisöveron alentamista kasvun vauhdittajana on ehdotettu jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi ETLA julkaisi tammikuussa 2024 Talouden pelastuspaketti -julkaisun, jossa ehdotettiin yhteisöveron laskua 15 prosenttiin. ETLA julkaisi vuoden 2024 lopussa muistion (Kangasharju 2024), jossa oli arvioitu yhteisöveron kasvuvaikutuksia sekä itserahoitusastetta. Itserahoitusaste on selvästi suurempi, kun yhteisöveron lisäksi otetaan huomioon myös muissa verotuloissa tapahtuvat muutokset. Tästä mahdollisesta laajemmasta lähestymistavasta on maininta jo Karin ja Ropposen (2014) VATT-muistiossa, jossa arvioitiin vuoden 2014 yhteisöveron laskua. Kari ja Ropponen kirjoittavat:
”Jos esimerkiksi yhteisöveron muutos aiheuttaa myös työtuntien lisääntymistä, kasvaa veropohja enemmän kuin silloin, kun tämä on jätetty huomiotta. Tällaiset tasapainovaikutukset on jätetty tämän muistion ulkopuolelle.”
Samassa yhteydessä Valtiontalouden tarkastusvirasto (2014) totesi, että yhteisöveron alentamisen taloudellisista vaikutuksista on annettu puutteellinen kuva jättämällä dynaamiset vaikutukset tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi Suomen Pankin Juha Kilponen (2024) toi esiin verotuksen vaikutusta pidemmän aikavälin talouden dynamiikkaan, joka olisi perusteltua ottaa huomioon nykyistä paremmin huomioon.
EK:n esittämä vaikutus kasvuun sekä itserahoitusaste perustuvat ETLA:n muistioon vuoden 2024 lopulta. Verotulojen staattinen vaikutus on laskettavissa yhteisöveron kertyvästä ja esitetystä laskusta yhteisöveron tasossa. Pidemmän aikavälin kasvuvaikutus on arvioitu EK:n toimesta. Pysyvä vuosittainen kasvuvaikutus riippuu tietysti investointien luonteesta.
Osinkoverotuksen yksinkertaistaminen yritysten kasvuhalukkuuden lisäämiseksi
Osinkoverotuksen osalta EK:n esittämä staattinen verotuottovaikutus perustuu EK:n laskelmiin Tilastokeskuksen Sisu-mallilla. Koska muutos tuottaa Sisu-mallilla 81 miljoonaa lisää julkiseen talouteen, nousee itserahoitusaste yli 100 prosenttiin. Kasvuvaikutusta emme osaa arvioida, mutta etumerkki on positiivinen pääomien allokoituessa kasvun kannalta optimaalisemmin ja osinkoverotuksen muuttuessa yhdenvertaiseksi sekä yhdenkertaiseksi. EK:n esittämä osinkoverouudistus (1/3-osa verovapaata ja 2/3-osaa pääomaveronalaista) on kytköksissä yhteisöveron alentamiseen 15 prosenttiin. Näin osingon kokonaisverorasitus asettuu 32 tai 34 prosenttiin. Osinkoverotuksen uudistamista on Suomessa esitetty jo aiemmin useassa yhteydessä.
Perintö- ja lahjaveron poistaminen kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi
Perintöveron staattinen verotuottovaikutus perustuu vuoden 2025 talousarvioon syksyltä 2024. 50–100 prosentin itserahoitusasteen alaraja perustuu EK:n arvioon luovutusvoittoveron kertymästä perintö- ja lahjaveron poistumisen myötä. Tämän lisäksi yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviin veroihin varatut pääomat vapautuvat käytettäväksi investointeihin. Perheyritysten liiton tuoreen kyselyn (2025) mukaan vähintään 50 henkeä työllistävissä perheyrityksissä näiden varojen arvo olisi jo pelkästään 1,5 mrd. euroa. Näiden pohjalta itserahoitusaste voi nousta selvästi korkeammalle kuin pelkästään luovutusvoiton kautta koituva verokertymä antaa olettaa. Varattujen pääomien aikaansaama kasvuvaikutus on tässä yhteydessä kertaluonteinen. Kasvuarvio perustuu veroihin varattujen pääomien vapautumisesta investointeihin.
Ansiotuloverotuksen ylimpien marginaalien keventäminen työntekoon kannustamiseksi
Staattinen verotuottovaikutus ylimpien rajaveroasteiden rajaamisesta noin 50 prosenttiin (525 milj. euroa) perustuu EK:n tekemiin laskelmiin Sisu-mallilla. Ruotsin tuore tutkimustieto (Riksrevision 2023) kertoo, että ylimpien rajaveroasteiden keventäminen on rahoittanut hyvin itsensä, sillä itserahoitusaste on asettunut 80–120 prosentin haarukkaan. Ylimpien rajaveroasteiden keventämistä on nostanut esiin myös Suomen Pankki (2024) sekä ETLA (Kangasharju ja Kuusi 2023). Kasvuvaikutus perustuu itserahoitusasteeseen. Reilun 500 miljoonan euron verotulokertymä vaatii toteutuakseen noin 0,5 prosentin kasvun. Pysyvämpi kasvuvaikutus on positiivinen, mutta tarkkaa arviota on tässäkin yhteydessä vaikea antaa.
Ulkomailla asuville suomalaisille kannusteet palata Suomeen työn ja yrittäjyyden pariin
Avainhenkilöiden verotukseen liittyviin toimiin on vaikea arvioida konkreettisia vaikutuksia. Innovaattoreilla on kuitenkin havaittu olevan positiivisia vaikutuksia talouteen (Koski ym. 2024). Verotuottoihin näillä muutoksilla ei nähdä olevan vaikutusta, sillä muutosten on ajateltu koskevan ennen kaikkea ulkomailta Suomeen palaavia ihmisiä. Näiden henkilöiden lukumäärän suuruusluokasta on vaikea esittää arviota. Arvio heidän tuomastaan vaikutuksesta kasvuun on positiivinen viitaten edellä olevaan tutkimustietoon.
Kokonaisuudessaan EK:n esittämän kokonaisuuden lyhyen aikavälin BKT-vaikutus asettuu noin 4 prosenttiyksikköön. Normaalisti BKT ja työllisyys kehittyvät varsin samansuuntaisesti, jos olettaa funktionaalisen tulonjaon pysyvän samana yli ajan. Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella kuitenkin tiedämme, että yhteisöverossa tapahtuvan veropohjan kohtaanto jakautuu puoliksi työn ja pääoman suhteen (ks. esim. Peichl ym. 2017). Tämän perusteella työllisyysvaikutuksen on arvioitu jäävän puoleen arvioidusta BKT-kasvusta. Näin ollen 2 prosentin kasvu työllisyydessä tarkoittaisi suuruusluokkana noin 50 000 lisätyöllistä.
Työvoiman saatavuus on turvattava osaajien maahanmuutolla
Edellä esitettyyn työllisyysvaikutukseen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. EK:n ehdotus 45 000 työperäisen nettomaahanmuuttajan taso vastaa tähän pullonkaulaan. Kestävyysvajeeseen vaikuttavien tekijöiden perusteella (Valtiovarainministeriö 2024a) tiedämme, että ehdotetun mukainen taso poistaisi Suomesta kestävyysvajeen, sillä huoltosuhde ei enää heikkenisi (Alho ym. 2023). Julkisen talouden kestävyyden varmistamisen lisäksi myös talouskasvu vauhdittuisi. Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa 2024, että 40 000 nettomaahanmuutolla BKT olisi vuonna 2035 1,4 prosenttia perusuraa korkeammalla tasolla (Valtiovarainministeriö 2024b). Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että ehdotettu 45 000 taso nostaisi BKT:n vuonna 2035 noin 1,5 prosenttia korkeammalla tasolle verrattuna perusuraan.
Edellä mainittujen seikkojen perusteella näemme, että EK:n ehdotukset kasvun vauhdittamiseksi antavat potentiaalia päästä nykyistä nopeampaan kasvuun. Keinovalikoiman perusteella on aineksia tavoitella minimissään 1 prosenttiyksikön perusuraa nopeampaa kasvua. Tämä tarkoittaisi vuosien 2026–2035 välisenä aikana keskimääräisen vuosikasvun kiihtymistä noin 1 prosentista noin 2 prosenttiin.