Selvitysmiehet esittävät kaavoituksen täysremonttia
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sai uutta vauhtia tänään, kun ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen asettama selvitysmiesryhmä julkisti raporttinsa.
Raportissa esitetään kaavoituksen perusteellista uudistamista. Selvitysmiesten mukaan kaavoituksessa olisi jatkossa kaksi suunnittelun tasoa:
- kunnan maankäytön yleissuunnitelma ja
- hankekohtainen kehittämissuunnitelma.
Näillä korvattaisiin nykyiset yleis- ja asemakaavat. Nykyinen kolmas kaavataso – maakuntakaava – jäisi kokonaan pois.
Kaavoitukseen pantaisiin vauhtia myös ns. rullaavan kaavoituksen mallilla, jolloin yleissuunnitelmat tarkistettaisiin kunnissa jokaisella valtuuskaudella.
Selvitysmiesten esitys on monella tapaa perusteltu, sanoo johtava asiantuntija Satu Räsänen:
– On erittäin tervetullut uudistus, että kaavatasot vähenevät ja hankkeita koskevat asemakaavat eli kehittämissuunnitelmat voidaan läpiviedä nopeammin.
– Kaksitasoinen suunnittelujärjestelmä ohjaa päättäjiä panostamaan pitkän tähtäimen visiointiin ja muutosten hallintaan samalla kun huolehditaan normaalista operatiivisemmasta kaavoituksesta.
– Esitys vastaa elinkeinoelämän ajattelua ns. hankekaavasta. Kehittämissuunnitelmia voisivat laatia kunnan lisäksi myös yksityiset tahot eli esimerkiksi hankkeista vastaavat yritykset. Kehittämissuunnitelma voisi kattaa niin asuinalueita kuin teollisuustontteja.
– Selvitysmiehet ehdottavat mahdollisuutta laatia myös yksittäistä kuntaa laajempia yleissuunnitelmia kaupunkiseutualueille. Tälle on varmasti tarvetta, sillä kaupungistumiskehitys edellyttää kuntarajat ylittävää suunnittelua.
Selvityksen laatimista johti talousoikeudenprofessori Ari Ekroos Aalto-yliopistosta. Muut selvitysmiehet olivat emeritusprofessori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta, Senior Legal Counsel Helena Kinnunen Fondia Oyj:stä, professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä johtava tutkija Aija Staffans Aalto-yliopistosta.
Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan lainvalmisteluun asetetaan vielä tänä keväänä parlamentaarinen valmisteluryhmä. Valmistelu ulottuu ensi hallituskaudelle.
