Slush Dive toi yhteen startupit, pk-yrittäjät ja suuryritykset
Slushin ennakkotapahtuma kokosi 26.10. Helsingin Korjaamolle 250 erikokoista yritystä pohtimaan yhteistyön hyötyjä, pullonkauloja ja käytännön etenemistä. Nyt myös perinteiset toimialat ja pk-yritykset hakevat startup-kumppanuuksia.
Palvelualalla viritetään elämysinnovaatioita
Matkailualaa edustavan Rukakeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Kari Jussi Ahon mukaan startup-ajattelu ei ole toisen polven perheyrittäjälle vierasta:
– Kyllä yrittämisen nälkä, jatkuva kehittyminen ja tarvittaessa isotkin kasvupanostukset ovat verissä meillä pitkän linjan yrittäjilläkin. Isänikin oli oman aikansa startup-yrittäjä, vaikkei koko termiä silloin edes tunnettu.
Rukakeskuksen bisneksessä tehdään jo konkreettista yhteistyötä korkeakoulumaailman kanssa ja valmiutta alkaa olla myös startupien suuntaan:
– Meillä pohditaan nyt muun muassa palvelu-designin ja digitalisaation syventämistä. Todella radikaaleja mahdollisuuksia sisältyy myös siihen, kuinka saamme uudistettua hiihtopalveluita elämysteollisuuden suuntaan. Emme pysty tekemään tätä kaikkea yksin, vaan tarvitsemme rohkeita kumppaneita eri aloilta.
Ahon yrityksessä pohditaan paraikaa parhaita tapoja siihen, kuinka istuttaa uudet innovaattorit osaksi perinteistä organisaatiota:
– Olemme kuulleet hyviä kokemuksia siitä, että ulkoisten kumppanien tai sisäisten innovaatiohankkeiden annetaan toimia ”yrityksenä yrityksen sisällä”. Ei siis kannata pakottaa näitä uudistajia matkailufirman toimintatapoihin ja kulttuuriin, vaan antaa niiden toimia omalla moodillaan ja omana tiiminään emo-organisaation yhteydessä.
Prosessiteollisuudessa viritetään ison mittakaavan läpimurtoja
Myös teolliset toimialat olivat edellisvuotta vahvemmin mukana Slush Divessa. Exel Composites Oy:n group sales development manager Mikko Lassilan mukaan prosessiteollisuudessa on käynnistymässä lupaavia yhteistyöverkostoja:
– Nyt on hyvä hetki miettiä, kuinka korkealle rima asetetaan, kun viritämme uusia kumppanuuksia startupien, pk- ja suurten yritysten välillä. Helpointa olisi vain jatkaa nykyisten tuotteiden ja liiketoimintojen kehitystä, mutta ei tyydytä siihen! Parhaimmillaan yhteistyö näet auttaa luomaan ihan uusia liiketoiminta-alueita tai verkostotalouden bisnesmalleja, joita voi skaalata kansainväliseen mittakaavaan.
– Se vaatii kuitenkin paljon. Tarvitaan ensinnäkin rohkea yhteinen visio, joka menee pidemmälle kuin näköpiirissä oleva nykybisnes. Vision on oltava tarpeeksi iso, jotta se kiinnostaa maailmalla ja jotta tulokset voisivat olla merkittäviä. Toisekseen verkostobisnes edellyttää yrityksiltä enemmän avoimuutta ja joukkuehenkeä kuin mihin Suomessa on ehkä ole totuttu. Muuten liittymäpintoja ei yksinkertaisesti synny.
Jos halutaan aikaansaada rajoja rikkovia läpimurtoja, yhteistyöhankkeisiin on kyettävä sitoutumaan useammaksi vuodeksi, Lassila muistuttaa.
– Suuret veturiyritykset on tärkeää saada mukaan, mutta kuvio ei kuitenkaan pyöri pelkästään niiden muskeleilla. Kaikkien on rohjettava ottaa riskiä oman mittakaavansa mukaan. Aikaikkuna on lyhyt, liikkeelle on lähdettävä ennen kilpailijoita.
Askel kerrallaan kohti syvempää kumppanuutta
Luonnonkosmetiikkayritys Bottega Verden toimitusjohtaja Tita Sirén osallistui Slush Diveen ensi kertaa. Hän pitää tärkeänä, että pk-kentän ulottuville tulee tämänkaltaisia matalan kynnyksen verkottumisfoorumeita:
– Yhteistyöhön tarvitaan muutoinkin realismia ja kunnianhimoa sopivassa suhteessa. Pienemmällä yrityksellä on paljon yhteistyöpotentiaalia mutta varsin rajalliset mahdollisuudet investoida kumppanuuden virittämiseen. Hyvätkin ideat voivat kaatua siihen, jos uudelta kumppanilta edellytetään heti kättelyssä kohtuuttomia panostuksia. Asetetaan siis rima toki korkealle, mutta edetään tavoitteisiin vaiheittain ja käytännönläheisesti.
Slush Diven keskusteluja viritti myös EK:n ja Tekesin Uudistajat-julkaisu joka pureutuu startupien ja pk-yritysten kumppanuuksiin. Tutustupdf-muodossa tai Issuu-digilehtenä.
Valokuvat: Henrik Kettunen