Syke selvitti Suomen hiilikädenjäljen: viennin aikaansaamat ilmastohyödyt kasvussa
Hiilikädenjälki mittaa Suomen viennin aikaansaamia ilmastohyötyjä maailmalla. Vuosittainen hiilikädenjälkemme on kasvanut yli 22 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Kasvua vuonna 2024 laskettuun edelliseen arvioon on noin 3 prosenttia, ilmenee Suomen ympäristökeskus Syken uusista laskelmista.
Hiilijalanjäljen eli ilmastopäästöjen mittaamisen rinnalle on viime vuosina noussut myös hiilikädenjäljen laskenta. Hiilikädenjälki mittaa yritysten aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia, jotka syntyvät tuotteen tai palvelun asiakkaalle tuottamista ilmastohyödyistä.
Yksittäisten yritysten tai tuotteiden tasolla kädenjälkiarvioita on tehty jo laajasti. Sen sijaan Suomen koko viennin hiilikädenjäljestä on tehty ensimmäisiä arvioita vasta viime vuosina.
Hiilikädenjälki kasvussa, suurin kädenjälki Kiinan markkinoilta
Suomen ympäristökeskus Syke on tehnyt nyt toista kertaa arvioinnin viennin hiilikädenjäljestä. Tänään julkaistun raportin tulokset ovat lupaavia: Suomen hiilikädenjälki on 22,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa, kun käytössä on tuoreimmat vuoden 2022 tilastoaineistot. Kädenjälki on kasvanut noin kolmella prosentilla verrattuna vuoden 2019 tuloksiin, jotka Syke julkaisi vuonna 2024. Vertailukelpoisuuteen liittyvä huomio: vuonna 2024 julkistetun laskennan mukaan kädenjälki olisi vuonna 2019 ollut vain 13 MtCO2e, mutta metodologian ja tietopohjan kehittymisen myötä arvio on tarkentunut 21,7 MtCO2e-tasolle.
Eniten hiilikädenjälkeä suomalainen vienti sai vuonna 2022 aikaan Kiinassa, muun Aasian ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä ja Lähi-Idässä. Sektorikohtaisesti hiilikädenjälkeä syntyi eniten kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä. Erityisesti suomalaisyritysten kädenjälkeä muodostuu markkinoilla, joissa tarjonta on lähtökohtaisesti saastuttavampaa.
Raportissa on lisäksi laskettu hiilikädenjälkiarviot kuudelle kemian- ja teknologiateollisuuden keskeiselle vientituotteelle: metallien ja lannoitteiden valmistus, akkukemikaalit ja taajuusmuuntajat. Tuotekohtainen laskenta mahdollistaa kädenjäljen tarkemman arvioinnin ja tukee koko viennin kädenjäljen arviointia sekä auttaa tarkentamaan ja täydentämään eri sektoreiden viennin kädenjälkiarviointia. Tällä tavalla voidaan saada myös tarkempi käsitys siitä, kuinka suomalaisten tavaroiden ja tuotteiden käyttö vientimaissa voi vähentää päästöjä.
Tuotekohtaisen analyysin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus Syke ja ohjausryhmässä ovat toimineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Climate Leadership Coalition, ja se on rahoitettu TT-säätiön tuella.
Laskentamenetelmien kehittäminen kannattaa ja työtä on syytä jatkaa
Vaikka yritys- ja tuotekohtaisen hiilikädenjäljen laskentakäytänteet ovat kehittyneet jo pitkälle, kansantalouden tason osalta menetelmäkehitys on vielä alkuvaiheessa.
Ensimmäisten joukossa oli liikkeellä EK. Se teetti vuonna 2023 konsulttiyhtiö AFRY:llä arvion, jonka mukaan Suomen hiilikädenjäljen taso oli 63 MtCO2e vuoden 2019 vientilukujen perusteella. Suomen ympäristökeskus Syke tuotti arvion Suomen viennin hiilikädenjäljestä vuonna 2024, jolloin se vuoden 2019 tietojen pohjalta oli alun perin 13 MtCO2e, mutta lukua on siis päivitetty tänään julkaistun raportin myötä 21,7 MtCO2e tasolle. Näiden eri laskelmien tulokset eivät ole vertailukelpoisia, sillä ne on tehty erilaisin rajauksin ja eri oletuksin Suomen viennin korvausvaikutuksista. Arvioiden erot kuvastavat erityisesti sitä, kuinka herkkiä laskennan tulokset ovat niissä käytetyille oletuksille ja rajauksille.
Erityisen arvokasta kuitenkin on, että nyt Syke on toistanut Suomen kädenjäljen arvioinnin samaa metodologiaa hyödyntäen kuin edellisessä, vuoden 2024 arviossa. Tämä mahdollistaa tulosten vertailun ja kehityksen arvioinnin, ja tuottaa arvokasta tietoa Suomen viennin ja sen ilmastovaikutusten kehityksestä. Laskentamenetelmiä ja -aineistoja on tärkeää kehittää edelleen eteenpäin, ja toistaa arvio Suomen viennin kädenjäljen kehityksestä myös tulevina vuosina, jotta sen kehitystä pystytään seuraamaan vertailukelpoisin tiedoin.
Laskenta siis tarkentuu ja menetelmät vakiintuvat, minkä ansiosta myös vertailtavuus jatkuvasti paranee. Tätä työtä on tärkeää kehittää edelleen eteenpäin ja panostaa Suomen viennin kädenjäljen seurantaan myös tulevina vuosina.
