Syysseminaarissa tentattiin presidenttiehdokkaita

Torstaina 16.11. järjestettiin EK:n syysseminaari. Seminaarissa kuultiin ensin EK:n toimitusjohtajan avaussanat sekä hallituksen puheenjohtajan puhe. Lisäksi seminaarissa tentattiin presidenttiehdokkaita. Tilaisuuden juonsivat toimittajat Jari Korkki ja Kirsi Heikel.

Syyseminaarin avasi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Puheessaan hän kertasi EK:n syksyllä hyväksyttyä uutta strategiaa ja sen strategisia kärkiä. Niitä ovat osaavan työvoiman saatavuus, vihreän kasvun vauhdittaminen, kilpailukykyinen toimintaympäristö, työmarkkinoiden uudistaminen ja Suomen roolin vahvistaminen EU:ssa. 

Häkämies muistutti, että Suomen talouskehitys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Nyt on aika kiriä kiinni pohjoismainen taso. Siinä, missä Suomen velkasuhde on noin 70 %, on Ruotsi tekemässä ylijäämäistä budjettia. Työllisyysasteessa Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä 2-3 prosenttia, euroissa se tarkoittaa noin 2-3 miljardia. Työtä eron kuromiseksi todella riittää.   

Samalla linjalla jatkoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman.  

Broman muistutti, että päästäksemme takaisin kestävälle kasvun uralle on tärkeää toteuttaa hallitusohjelman työmarkkina- ja työrauhauudistukset. Näitä uudistuksia elinkeinoelämäkin tukee. Hallitusohjelman tärkeimmät kirjaukset koskevat vientivetoista työmarkkinamallia, työrauhan parantamista ja paikallisen sopimisen edistämistä. Väestön ikääntyminen vaatii myös kannustinloukkujen purkamista. 

Työmarkkinakeskustelussa on peräänkuulutettu työnantajien neuvotteluhalukkuutta. Broman totesi, että yhteistyöhalukkuutta löytyy. Puheensa lopuksi hän kutsui kaikki mukaan rakentamaan menestyvää Suomea.  

Tilaisuuden avauspuheiden jälkeen presidentinvaaliehdokkaat pääsivät estradille. Ehdokaspaneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Vasemmistoliiton Li Andersson, Vihreiden Pekka Haavisto, Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, Liike Nyt:in Harry Harkimo, Keskustan Olli Rehn ja Kokoomuksen Alexander Stubb. Keskustelu avattiin päivän polttavimmalla aiheella, kun osallistujilta kysyttiin näkemystä valtioneuvoston tuoreesta päätöksestä sulkea rajanylityspaikkoja itärajalla. Päätös sai yleisen hyväksynnän.    

Seuraavaksi ehdokkaita tentattiin presidentin roolista työmarkkinakysymyksissä. Edustajien puoluekohtaiset erot tulivat tässä kysymyksessä enemmän esille. Jokainen ehdokas kuitenkin korosti presidentin roolia sellaisena, joka ei puutu työmarkkinakysymyksiin. Presidentti voi puhua sopimisen ja yhteisymmärryksen puolesta, ja se hänen onkin tehtävä.  

Venäjä-kysymykset ovat jokaisissa vaaleissa esillä, niin myös näissä presidentinvaaleissa. Ehdokkailta kysyttiin näkemyksiä mahdollisesta tulevaisuuden Venäjän-kaupasta. Ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että kauppasuhteiden uusiminen vaatisi Ukrainan sodan loppumisen lisäksi perustavanlaatuista muutosta valtion sisällä. Investointien suhteen itänaapuri näyttäytyy hyvin epävakaana, joten investoinneille maa ei pitkään aikaan ole houkutteleva vaihtoehto.   

Seuraavaksi ehdokkailta kysyttiin, millainen linja Suomella ja Suomen presidentillä pitäisi Naton suhteen olla. 

Ehdokkaiden vastauksissa korostuu jälleen hyvin sama linja. Suomen on tarkoitus mennä Naton ytimeen täysimääräisellä panoksella. Suomen tulisi kuulua pohjoismaiseen Norfolk-esikuntaan, jolla saataisiin lisättyä pohjoismaista yhteistyötä.   

Ehdokkailta kysyttiin lisäksi muun muassa itsenäisyyden juhlistamisen uusista tuulista, arvoista ja siitä, minkälaisiin tehtäviin presidentinvaalikilpailijat sopisivat, jos eivät tulisi tällä kertaa valituksi presidentiksi.  

Lämmin kiitos presidenttiehdokkaille, puhujille, paikalla olleille sekä seminaaria striimin kautta seuranneille!