Tärkeä askel ilmastopolulla: Euroopan parlamentti haluaa turvata päästökauppayritystemme vientikilpailukykyä
EU-parlamentti äänesti tänään 22.6. päästökaupan uudistamisesta ja laajentamisesta sekä hiilitullien käyttöönotosta EU:n ulkorajoilla. Toimet liittyvät vuoteen 2030 tähtäävään kunnianhimoiseen ilmastopakettiin (Fit for 55). Tiivistimme EK:n arviot Suomen kannalta kiinnostavimmista äänestystuloksista.
Teollisuusyrityksiä koskevat muutokset päästökaupassa sekä hiilitullit
Parlamentti äänesti tänään sen puolesta, että globaalissa kilpailutilanteessa toimiville teollisuusyrityksille myönnetään jatkossakin ilmaisia päästöoikeuksia. Ne ovat EU:n keino kompensoida eurooppalaisyrityksille päästökaupan tuomaa kilpailuhaittaa verrattuna Euroopan ulkopuolisiin kilpailijoihin sekä minimoida hiilivuodon riskiä. Pidämme erittäin tärkeänä, että ilmaiset päästöoikeudet säilyvät jatkossakin keinona tasoittaa kansainvälisen kaupan pelikenttää. Positiivista on myös se, että parlamentti haluaa aloittaa hiilitullien käytön rajallisemmalla toimialajoukolla: sähkö, lannoitteet, teräs ja rauta, alumiini ja sementti. Tämä oli myös komission alkuperäinen ehdotus.
Jos ilmaiset päästöoikeudet poistettaisiin Euroopan ulkopuolelle vietävältä tuotannolta, jäisivät eurooppalaiset vientiyritykset alakynteen globaaleilla markkinoilla. Hiilitullit, joita tiettyjen toimialojen tuontituotteille asetetaan EU:n ulkorajoilla, eivät lainkaan auta vientiteollisuuden pärjäämistä Aasiassa tai Atlantin takana.
Oma päästökauppa tieliikenteeseen ja lämmitykseen
Parlamentti äänesti sen puolesta, että tieliikenne tulisi hyvin kohdennetusti eli vain yritysten liikenteen osalta päästökaupan piiriin. Tämä tapahtuisi jo vuodesta 2025 alkaen. Komissiolta toivotaan selvitystä siitä, voitaisiinko päästökauppakustannukset jakaa yritysten liikennekäytön ja polttoainejakelijoiden kesken.
EK ei pidä yritysten kuorma-autoliikenteeseen osuvaa päästökauppaa viisaana. Juuri tälle markkinalle puhtaampia polttoaineita saadaan henkilöautoliikennettä myöhemmin. Pelkona on, että lopputuloksena olisi vain ylimääräinen liikennevero.
Sen sijaan kotitalouksien osalta parlamentti ei kiirehdi tieliikenteen tai rakennusten päästökauppaa ainakaan lähivuosina. Vuoden 2029 jälkeiselle ajalle asetetaan monia ehtoja mm. energian kustannustasoon liittyen.
Päästökaupan laajentaminen meriliikenteeseen ja talviolosuhteita koskeva hyvitys
Parlamentti hyväksyi meriliikenteen ottamisen mukaan EU:n yleiseen päästökauppaan. Suomen kannalta on merkittävää, että talviolosuhteet otettaisiin huomioon siten, että jäävahvisteiset alukset saavat hyvityksen polttoaineen lisäkulutuksen osalta. Hyvitys on voimassa vuoden 2029 loppuun saakka.
Talvimerenkulun huomioiminen on ollut erittäin tärkeä tavoite Suomen ulkomaankaupan kannalta. Vuoteen 2029 asetettu takaraja on ongelmallinen: hyvitys tulee saada pysyväksi. Tältä osin on tärkeää, että ympäristöministerit tukevat pysyvää hyvitystä ja neuvottelevat siitä parlamentin kanssa lähikuukausien ratkaisevissa trilogi-neuvotteluissa.
Seuraavat askeleet
Jäsenmaat eli neuvosto päättää vastaavista omista päästökauppakannoistaan 28.6., jonka jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio alkavat sovitella näkemyksiään lopulliseksi lainsäädännöksi. Lopputulos valmistunee vuoden loppuun mennessä.
