Tavaralahjoituksiin vauhtia korjaamalla verotuksen valuvika

Jos kauppa osallistuu yhteiseen hyvään lahjoittamalla myymättömän tuotteen hyväntekeväisyyteen, verottaja rankaisee kauppaa arvonlisäverolla. Arvonlisäverolainsäädäntöä tulisi muuttaa pikaisesti, kirjoittavat EK:n Tiina Ruohola ja Kaupan liiton Toni Jääskeläinen Kauppalehdessä 14.6.

Sanonta kuuluu: kauppa se on, joka kannattaa. Hyvä täsmennys koronan kurittamassa maailmassa olisi: kauppa on kannattavaa silloin, kun kauppa käy. Ihannetilanteessa kauppa saa myytyä kaikki myyntiin hankitut tuotteet, eikä hyllyihin jää tavaraa pölyttymään. Kun tavara kiertää, talous rullaa eikä hävikkiä synny. Verotuksen rooli hävikin suhteen korostuu silloin, kun kauppa yrittää keksiä ratkaisuja päästä eroon myymättä jääneestä tavarasta. Tilanteessa, jossa kauppa osallistuu yhteiseen hyvään lahjoittamalla myymättömän tuotteen hyväntekeväisyyteen ilmaiseksi, verottaja rankaisee kauppaa arvonlisäverolla. Arvonlisäverolainsäädäntöä tulisi pikaisesti muuttaa, jotta lahjoitus olisi yritykselle kannattava vaihtoehto päästä eroon kulueriksi muodostuneista tuotteista.

Globaali pandemia muutti kaupan alan tilanteen täysin. Ihmisten kotoilu on iskenyt erityisesti erikoiskauppaan. Esimerkiksi muotikaupoissa vaatteiden myynti laski vuonna 2020 lähes 18 prosenttia.

Kun tavara ei liiku, myytävistä hyödykkeistä muodostuu kassankerryttäjän sijaan kustannus, josta yrittäjän on päästävä eroon. Kaupaksi käymätön tavara on varastoitava, sillä hyllytilaa on vapautettava uusille tuotteille. Neljän vuodenajan maassa sesonkien vaikutukset ovat vielä huomattavammat kuin eteläisimmissä maissa. Sesongin vaihtuessa ei aikaisemman kauden tuotteille riitä kysyntää. Toppatakkia on vapun jälkeen hankala kaupata, kun kuluttajien katseet ovat jo kääntyneet kohti kevyempiä kesävaatteita.

Kaupalla on käytössään useita keinoja, joilla myymättä jääneestä tuotteesta pyritään pääsemään eroon. Monet meistä tunnistavat värikkäät alennuslaput. Ensin tavaran hintaa alennetaan vähän, seuraavaksi vielä vähän lisää. Vaihtoehtoisia kanavia ovat Suomeenkin rantautuneet outletit ja ystävämyynnit. Alennetulla hinnalla myytävien tuotteiden osalta arvonlisäverotus on selkeää. Jos tuotteesta saa rajujenkin alennusten jälkeen edes jonkunlaisen hinnan eli vastikkeen, siitä tilitetään arvonlisävero verottajalle. Arvonlisäverolain mukaan arvonlisävero nimittäin suoritetaan kaikesta liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.

Kauppa törmää ongelmiin verottajan kanssa silloin, kun ostajaa ei hinnanalennuksesta huolimatta löydy ja tavarasta on silti päästävä eroon. Jos kauppa tukee hyväntekeväisyysjärjestön toimintaa lahjoittamalla tavaran ilmaiseksi hyväntekeväisyyteen, verottaja rankaisee kauppaa arvonlisäverolla. Suomen arvonlisäverokäytännön mukaan tuotteiden ilmaisesta eli vastikkeettomasta luovutuksesta tulee suorittaa niin sanottua oman käytön arvonlisäveroa. Kaupan on siten maksettava veroa tavaran ilmaisluovutuksestakin. Käytännössä tämä johtaa siihen, että verotus nostaa kaupan lahjoituskynnystä ja rankaisee hyväntekijää.

Erityisen merkilliseksi ilmaislahjoitusten verottamisen tekee se, että myymättömien tuotteiden hävittäminen tuhoamalla olisi verotonta eli siitä ei synny veroseuraamuksia. Toisin sanoen verotus kannustaa ennemmin hävittämään myymättömän tavaran tuhoamalla kuin lahjoittamaan sen. Tämä ei voi olla toivottu lopputulos ympäristönäkökulmasta sen enempää kuin yleisestä oikeustajusta.

EU-tason lainsäädäntö mahdollistaisi jo nyt arvonlisäveron poistamisen lahjoituksilta. EU-maissa on viime vuosina puututtu lahjoittamisen kynnykseen purkamalla lainsäädäntöä, joka on johtanut ilmaislahjoitusten verottamiseen. Käytännössä tämä on johtanut näissä maissa lahjoitusten kasvuun. Suomessakin lahjoittaminen ilman veroseuraamuksia on jo mahdollista muun muassa elintarvikkeiden kohdalla. Tällä on ollut vaikutusta ruokahävikin pienenemiseen.

Katsotaan asiaa luonnon kannalta, yksittäisen kauppiaan kannalta tai kokonaisuuden kannalta, olisi Suomen etu tehdä lahjoittamisesta yrityksille houkuttelevaa. Yritysten tahtotila on pysyä bisneksessä ja se tapahtuu myymällä tuotteita. Lahjoittaminen on tarkoituksenmukaista vain, kun myytävistä tuotteista ei enää ole odotettavissa positiivista kassavirtaa. Näkemyksemme mukaan arvonlisäverolainsäädäntö tulisi pikaisesti muuttaa siten, että lahjoitus olisi yritykselle kannattava vaihtoehto päästä eroon kulueriksi muodostuneista tuotteista. Tässä muutoksessa olisi pelkästään voittajia.

Tiina Ruohola, veroasiantuntija, EK
Toni Jääskeläinen, johtava asiantuntija, Kaupan liitto

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 14.6.2021