Team Finland -joukkue tähtää Indonesian kasvumarkkinoille

Tasavallan presidentin valtiovierailun kohteena on Kaakkois-Aasian suurin talousmahti Indonesia, joka kasvaa 5–6 prosentin vuosivauhtia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Indonesiassa 2.–4.11. Mukaan lähtee EK:n kokoama energia-, infra- ja ICT-alojen edustajista koostuva valtuuskunta. Yritysvaltuuskuntaan kuuluvat Fortum, Comptel, Kalmar, Konecranes, Linkker, Neste, Oilon, Outotec, Valmet ja Wärtsilä.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Hänen mielestään Indonesian markkinat ovat nyt ajankohtaiset ja kiinnostavat monella tapaa:

– Yritysten tuskana on, että perinteiset markkinat eivät kasva. Indonesia on dynaaminen kasvava talous, jossa on parhaillaan suunnitteilla huomattavia investointeja infrastruktuuri- ja energiasektoreilla.

Jättimarkkinoilla riittää jaettavaa

Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous, maailman neljänneksi väkirikkain valtio (n. 240 miljoonaa asukasta) ja kolmanneksi suurin demokratia.

Maan talous on kasvanut viime vuosina 5–6 % vuosivauhtia ollen yksi nopeimmin kasvavista G20-maista. Kotimarkkinoiden kasvua tukee vaurastuva ja laaja keskiluokka. McKinseyn arvion mukaan Indonesiasta tulee maailman seitsemänneksi suurin talous vuoteen 2030 mennessä.

Talous on kuitenkin politisoitunut ja protektionismi laajentunut, mikä on lisännyt ulkomaisten yritysten toiminnan haasteita ja vaikuttamistarpeita.

– Indonesiassa tämänkaltaisten vierailujen merkitys on yritysten kannalta huomattava. Myös vierailun ajoitus on onnistunut, sillä Indonesiassa on uusi presidentti ja uusi hallitus, toteaa yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Pekka Lundmark.

Suomen osaamiselle kysyntää

Suomen tunnettuus ja suomalaisen osaamisen maine on Indonesiassa hyvä. Suomen tavaravienti Indonesiaan vuonna 2014 oli 273 miljoonaa euroa tuplaantuen edellisvuoteen verrattuna. Viennin vahva kasvu on jatkunut ja vuoden 2014 luvut ylitettiin jo vuoden 2015 elokuussa. Kiinnostus myös Indonesiaan kohdistuvia investointeja kohtaan on vahvassa kasvussa.

Suomalaiset energia- ja infra- ja ICT-alojen yritykset ovat jo saaneet Indonesiasta hyvää jalansijaa. Uutena suomalaisena innovaationa markkinoille tähyää sähköbussiratkaisuja tarjoava Linkker.

Opetus- ja koulutussektori puolestaan edustaa nousevia vientialoja. Indonesian hallitus panostaa lujasti koulutuksen kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan ja innovaatioihin. Suomen osaaminen koulutus- ja opetussektorilla on ollut Indonesiassa näkyvästi esillä julkisuudessa ja siihen liittyviä korkean tason vierailuja on tehty tiiviisti.

Hallitusten väliset suhteet vauhdittavat kauppaa

Indonesiassa on asetettu huomattavia tavoitteita mm. energiatuotannon kapasiteetin kasvattamiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen sekä uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamiseen. Vierailun aikana onkin tarkoitus allekirjoittaa hallitusten välinen energia-alan yhteistyöpöytäkirja (Memorandum of Understanding).
– Indonesiassa hallitusten väliset suhteet ovat merkittäviä yritysten kannalta. Energia-alan yhteistyöpöytäkirja luo pohjaa yritysten välisten yhteyksien tiivistämiselle, toteaa Wärtsilän johtaja Kari Hietanen, joka toimii myös EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtajana.

Vapaakauppaneuvottelut saatava käyntiin

Indonesialla on keskeinen ja kasvava rooli Kaakkois-Aasian taloudellisissa ja poliittisissa kysymyksissä. EU:n vapaakauppasopimushankkeet ovat edenneet alueella mm. Singaporen ja Vietnamin kanssa. Toistaiseksi Indonesia on suhtautunut varauksella EU:n kunnianhimoisiin neuvottelutavoitteisiin.
Vapaakauppahanke olisi kuitenkin hyvä saada liikkeelle myös Indonesian kanssa, alleviivaa EK:n kauppa- ja kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen:

–Indonesia tarjoaa tällä hetkellä kasvumahdollisuuksia, joita muualta on vaikea löytää. Siellä onkin niin sanotusti ’hunajapurkki auki’. Vapaakauppaneuvottelut tarjoaisivat aiempaa paremmat mahdollisuudet etsiä ratkaisuja myös Indonesian protektionistisiin ja syrjiviin toimenpiteisiin.