TTIP -neuvottelut jatkuvat – sopimus liian suuri mahdollisuus hukattavaksi
Tällä viikolla järjestetään Brysselissä 10. neuvottelukierros EU:n ja USA:n välisestä TTIP-vapaakauppasopimuksesta.
Kaksi vuotta kestäneet neuvottelut ovat päässeet intensiiviseen neuvotteluvaiheeseen ja lähes kaikki teemat ovat esillä, muun muassa sääntelykysymyksissä haetaan edistystä.
Sääntely-yhteistyöllä ehkäistään uusien kaupanesteiden syntyminen
Suomalaisyritykset kärsivät USA:n markkinoilla eniten sääntelyyn liittyvistä kaupanesteistä. Tästä syystä se on myös elinkeinoelämän näkökulmasta TTIP-neuvotteluiden tärkeimpiä kokonaisuuksia, joissa toivotaan konkreettisia helpotuksia yritysten toimintaan. Keinoja tähän löytyy sääntelyn tasoa laskematta.
Ongelmana ovat tyypillisesti EU:n ja USA:n päällekkäiset määräykset ja standardit. Ne voivat olla Atlantin molemmin puolin tasoltaan samanlaisia, mutta toteutetaan eri tavalla. Rajallisten resurssien tähden pk-yrityksellä ei ole useinkaan varaa läpikäydä kahteen kertaan raskaita tuotehyväksyntämenettelyjä tai muita viranomaisprosesseja.
TTIP-neuvottelut on myös mahdollisuus luoda puitteet ja tahtotilan EU:n ja USA:n väliselle tiiviimmälle sääntely-yhteistyölle. Tiiviimpi vuoropuhelu sääntelyviranomaisten välillä voisi tulevaisuudessa ehkäistä tarpeettomien uusien kaupanesteiden syntymisen.
Hyötyjinä erityisesti pk-yritykset
Eurooppalainen elinkeinoelämä odottaa TTIP-sopimuksen avaavan uusia USA:n markkinoilla ja alentavan keskinäisen kaupan kustannuksia. Kunnianhimoinen sopimus voisikin vauhdittaa EU:n talouskasvua. TTIP:n suurimmiksi hyötyjiksi arvioidaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Pk-yritykset hyötyvät kaupanesteiden purkamisesta aina suhteellisesti enemmän, kuin suuret yritykset.
TTIP-sopimus olisi EU:lle myös geopoliittisesti merkittävä asia, sillä se vahvistaisi EU:n globaalia vaikutusvaltaa ja painoarvoa. Tätä tarvittaisiin kipeästi, jotta EU saisi vahvistettua pahasti hiipunutta asemaansa globaalina talousmahtina. Sopimuksen strategista merkitystä korostaa myös USA:n kasvava rooli energian tuottajana, millä on huomattava vaikutus teolliseen kilpailukykyyn.
