Tukuseto:n raportti: työmarkkinoilla yhteensopivuusongelma
Valtiovarainministeriön nimittämän Tulo- ja kustannuskehitys selvitystoimikunnan (Tukuseto) 31.1. julkistama raportti osoittaa, että Suomessa on onnistuttu samaan aikaan nostamaan palkansaajien ostovoimaa ja parantamaan kilpailukykyä. Ongelmana toimikunta kuitenkin pitää työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmia ja työvoimapulan vaikeutumista, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Työmarkkinoiden rakenteiden suhteen selvitystoimikunta on kriittinen. Raportin mukaan työmarkkinat ovat kiristyneet, kun avoimien työpaikkojen suhde työttömiin työnhakijoihin kääntyi vuonna 2017 jyrkkään nousuun. Tämä viittaa työmarkkinoiden selvään kiristymiseen viime kuukausina, mikä on näkynyt työvoimapulana muutamissa ammattiryhmissä kuten rakennusalan ammattilaisissa.
Tukuseton mukaan työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma merkitsee niiden toimivuuden heikentymistä. Tällöin lisääntyy myös riski rakenteellisen työttömyyden kasvuun. Ongelmien taustalla on voimakas talouden rakennemuutos, jossa uudet työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin mistä niitä on tuhoutunut, selvitystoimikunta kirjoittaa.
EK:n mukaan työmarkkinoiden työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia. Kannustinloukkuja on purettava, perhevapaita on uudistettava, työvoiman alueellista liikkuvuutta on edistettävä. Lisäksi koulutusta on kehittävä vastaamaan työelämän tarpeita ja maahanmuuttajien kotouttamista on edistettävä, kuten Jyri Häkämies tiedotteessaan sanoo.
Ostovoiman kasvunäkymät hyvät
Raportin hyvä uutinen on palkansaajien ostovoiman vahva kasvu. Viime vuonna ostovoima kasvoi peräti 1,8 prosenttia. Tämä johtui siitä, että palkkasumma nousi, Suomessa tehtiin enemmän työtunteja, inflaatio pysyi kurissa ja ansiotuloverotusta kevennettiin.
Merkille pantavaa on se, että ansiokehitys oli viime vuonna erityisen hillittyä, mutta ostovoima nousi. Kilpailukykysopimus painoi nollakorotusten ja lomarahojen leikkausten takia sopimuskorotusten muutoksen viime vuonna 0,3 prosentin laskuun.
Lähivuosille Tukuseto ennustaa ostovoimalle hieman hitaampaa kasvua. Ansiotaso nousee VM:n ennusteen mukaan 2,0 % vuosina 2018 ja 2019. Selvitystoimikunnan mukaan ansiotason kehitys on edelleen 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa korkean työttömyyden kanssa.
Ostovoiman kasvua tukee erityisesti työllisyyden hyvät näkymät ja inflaation pysyminen jatkossa matalana. Kun tähän vielä lisätään kuluttajien korkea luottamus, ainakaan ostovoimasta tai yksityisestä kulutuksesta Suomen kansantalouden kasvu ei tänä vuonna todennäköisesti jää kiinni.
Kilpailukyvyn takamatkaa kurotaan
Toinen selvitystoimikunnan hyvä uutinen koskee kilpailukyvyn parantumista. Suomen kilpailukykyhän heikkeni finanssikriisin jälkeisinä vuosina rajusti. Käänne useimpien mittareiden mukaan kuitenkin tapahtui vuonna 2016. Tähän vaikutti erityisesti se, että ansiot alkoivat Suomessa nousta selvästi aiempaa maltillisemmin.
Tukuseto arvioi, että vuosina 2017–2019 Suomen yksikkötyökustannukset laskevat noin 4 prosenttia. Muissa maissa vastaavat kustannukset nousevat. Tästä seuraa, että vuosina 2016–2019 Suomi kuroo merkittävällä tavalla suhteellisten yksikkökustannustensa takamatkaa.
Selvitystoimikunnan julkistamat luvut osoittavat, että vuosina 2008-2015 Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset heikkenivät euroalueeseen nähden noin viidenneksen. Vuosina 2016–2019 tämä kilpailukyvyn heikennys pystytään kuromaan umpeen. Kilpailukyvyn parannus vahvistaa vientiä, jonka kehitys on viimeaikaista piristymistä lukuun ottamatta ollut erityisen heikkoa.
