Tuomas Peren vuodet EK:n Yrittäjävaltuuskunnan johdossa – läpi Suomen kriisien, kohti Mittelstand-kasvua

Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota sekä eduskuntavaalit ja hallitusohjelmavaikuttaminen leimasivat omistajayrittäjä Tuomas Peren kautta EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2021–2023. EK:n yrittäjyysvaikuttamisen johtoteemaksi nousi Peren aikana Mittelstand-kasvu, jossa tavoitteena on vauhdittaa mahdollisimman moni pk-sektorin yritys kasvamaan kohti keskisuurta kokoluokkaa ja nousemaan yli 50 hengen työnantajaksi. Haastattelimme Pintos Oy:n toimitusjohtajaa Tuomas Pereä puheenjohtajakauden päättyessä.

Toimit EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana poikkeuksellisten kolmen vuoden ajan. Mitkä tapahtumat tai ilmiöt ovat jääneet päällimmäisinä mieleen?

Lyhyesti sanottuna kolme teemaa ovat hallinneet ylitse muiden: koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota kaikkine heijastusvaikutuksineen sekä kolmantena eduskuntavaalit. Kaikki kolme ovat vaikuttaneet kouriintuntuvasti pk-sektorin työnantajayrittäjiin ja sitä kautta ne ovat olleet isoja teemoja myös Yrittäjävaltuuskunnan työssä.

Koronan aikana EK:n ja Yrittäjävaltuuskunnan tärkeimpiä tehtäviä oli viedä Suomen hallitukselle tietoa työnantajakentän akuutista tilanteesta ja tarvittavista ratkaisuista. Mitä koronakriisistä pitäisi oppia?

Pk-yritysten kriisinkestävyyden parantaminen on yksi aivan olennainen kehityskohde. On hyväksyttävä, että talouden turbulenssi ja yleinen epävakaus ovat tulleet jäädäkseen. On pakko hakea keinoja, joilla pk-sektorin yritykset voisivat rakentaa taseeseensa vahvempaa puskuria pahan päivän varalle. On kansantaloudenkin edun kannalta parempi, että yritykset selviäisivät takaiskuista omin voimin, valtion pelastustoimet minimoiden.

Taseen puskureiden vahvistamiseen on varmasti löydettävissä toimivat ratkaisut esimerkiksi verotuksen kautta. Myös Ruotsin käyttämät keinot on syytä tutkia.

On myös esimerkkejä siitä, että kriisi poiki jotain pysyvää hyvää. Koronan keskellä haimme uusia väyliä, joilla yrittäjäkentän ääni saataisiin paremmin kuuluviin kriisitoimien valmistelussa. Ideaan tartuttiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja näin käynnistyi yrittäjyysneuvottelukunta. Nyt se on jäänyt pysyväksi viralliseksi foorumiksi, jolla yrittäjäkunnan viestejä saadaan suoraan elinkeinopolitiikan avainhenkilöiden tietoon. Tällaista kanavaa tarvitaan mm. nyt uudessa tilanteessa valmisteltaessa ratkaisevia työmarkkinareformeja.

Toisena puheenjohtajavuotenasi Venäjän hyökkäyssota käynnisti tapahtumakulun, joka heijastui luonnollisesti myös pk-sektoriin. Elinkeinoelämä vaikutti monella tapaa Suomen reagointiin ja valintoihin. Mitä siitä on jäänyt mieleen?

Ensinnäkin voi olla todella ylpeä siitä, kuinka suomalaiset yritykset kantoivat vastuunsa niin Venäjän-markkinoilta vetäytymällä kuin pakotteita tunnollisesti noudattaen. Elinkeinoelämä seisoi sodan ensihetkistä alkaen Ukrainan tukena ja EK vaikutti voimallisesti myös Brysselissä eurooppalaisen kattojärjestönsä pakotelinjan puolesta. Moraalinen vastuunkanto ajoi taloudellisten intressien ohi.

EK otti määrätietoisesti kantaa myös Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Vaikuttamismielessä oli ainutlaatuista saada olla viemässä tätä viestiä niin oman maan päättäjille kuin Ruotsin elinkeinoelämälle, kun molemmissa maissa vielä puntaroitiin ratkaisevia askelia.

Kentältä on tullut myös paljon kiitosta siitä, kuinka ketterästi ja käytännönläheisesti EK organisoitui auttamaan pk-yrityksiä molempien kriisien akuutissa vaiheessa. Koronaohjeistusta, kustannustukia, Venäjä-exitiä ja pakotteiden toimeenpanoa koskeva hyötytieto tuli todella tarpeeseen.

Miten EU-vaikuttaminen on näkynyt Yrittäjävaltuuskunnan toiminnassa?

Pintos-taustastakin johtuen kansainvälisyys on ollut itselleni luonteva näkökulma pk-yrittäjyyteen. Ja vientiyrityksille Euroopan sisämarkkinat ovat aivan keskeinen kasvun lähde – EU:n osuus Suomen viennistä on 60 prosentin luokkaa. Toisaalta merkittävä osa pk-yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä perustuu EU-sääntelyyn. EK:n toimisto panostaa lujasti EU-vaikuttamiseen ja olen halunnut tuoda sitä paremmin esille myös Yrittäjävaltuuskunnassa.

Pk-yritysten kannalta on tärkeää osata ennakoida uuden EU-sääntelyn voimaantuloa ja vaikutuksia.  Vähintään yhtä välttämätöntä on kuitenkin pystyä oman järjestön kautta vaikuttamaan tulevan sääntelyn suuntaan mahdollisimman etupainotteisesti, ihan varhaisista lakiaihioista alkaen.

Tässä tarvitaan EU-ammattilaisten ohella myös meitä yrittäjiä: olemme saaneet monesti palautetta siitä, että virkamiehet ja politiikan päättäjät arvostavat suoraan pk-kentältä tulevaa aitoa viestiä. Tällä asialla olemme olleet myös Yrittäjävaltuuskunnan voimin Brysselissä.

EK:n EU-vaikuttajille ja pk-yrittäjille järjestämässä tilaisuudessa on koettu sellainenkin mieleenpainuva hetki, että kuulimme komissaari Bretonin suusta ensi kertaa lupauksen SME Testin eli pk-vaikutusarviointityökalun kattavasta käyttöönotosta lainvalmisteluun.

Puheenjohtajuuskautesi huipentui eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmavaikuttamiseen. EK sai läpi monia pk-yrityksille merkittäviä tavoitteita. Mitä niistä nostaisit esille?

Ilman muuta EK-tason isot tavoitteet kuten työmarkkinareformit ja julkisen talouden pelastaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä myös pk-sektorin työnantajille.

Niiden rinnalla nostaisin esille yrittäjyyspolitiikan uuden Mittelstand-painopisteen, jonka puolesta EK ja Yrittäjävaltuuskunta ovat hartiavoimin vaikuttaneet. Suomen yrittäjyyspolitiikka on ollut vuosien ajan varsin startup-vetoista. EK:ssa esitimme, että startupien ja yksinyrittäjien rinnalle tarvitaan uusi prioriteetti: olemassa olevat pitkän linjan työnantajayritykset pitää saada laajana rintamana kasvamaan kohti keskisuurta Mittelstand-kokoluokkaa eli 50 hengen mittakaavaa ja siitä ylöspäin. Kasvuaaltoon pitää saada mukaan kaikki toimialat, kaikkialla Suomen maakunnissa.

Juuri vahvan Mittelstand-sektorin avulla saamme kansantalouden kasvukäänteeseen tarvittavaa vaikuttavuutta: merkittävällä tavalla lisää työpaikkoja, investointeja, vientiä ja myös sitä paljon puhuttua kriisinkestävyyttä.

Siksi oli tärkeää saada hallitusohjelmaan lupaus Mittelstand-ohjelman käynnistämisestä. Ohjelmalle asetettiin myös kunnianhimoinen tavoite, kun Suomen hallitus sitoutui toimiin, joilla tuplataan yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten lukumäärä vuoteen 2030 mennessä.

Kaiken kaikkiaan oli mielenkiintoista kokea eduskuntavaalit Yrittäjävaltuuskunnasta käsin. EK:n linjana on vaikuttaa rakentavasti ja ratkaisuja tarjoten – ja aina faktoihin ja vahvoihin argumentteihin nojautuen. Tämän ansiosta oli helppo seistä EK:n vaaliviestien takana ja myös Mittelstand-esityksille löytyi vastakaikua.

Mitä haluat sanoa Yrittäjävaltuuskunnan sadalle yrittäjäkollegalle?

On ollut etuoikeus saada tehdä yhteistyötä näiden eturivin vaikuttajien kanssa – iso kiitos kaikille, joiden kanssa oli mahdollisuus vaikuttaa yrittäjyyden hyväksi. Vaikka asiat olivat vaikeita ja ajat usein synkkiä, näiden sadan yrittäjän energia, asenne ja osaaminen saivat aina katsomaan eteenpäin ja hakemaan ratkaisuja. Meitä on yhdistänyt usko siihen, että Suomen ratkaisun avaimet todella ovat yrittäjien käsissä: yrittäjät muuttavat yhteiskuntaa ja tekevät tulevaisuutta yhdessä omien tiimiensä kanssa!

Silmäteräsi on teknologiayritys Pintos, jonka omistajayrittäjänä toimit Satakunnassa. Mikä Pintoksessa innostaa juuri nyt?

Pääsen jatkamaan Mittelstand-teeman parissa, kun keskityn perheyrityksemme kasvattamiseen niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla Euroopassa.

Pintoksessa on hieno vaihe, kun saimme nyt joulukuussa valmiiksi ennätyssuuren investointiohjelman. Vuosien 2022 – 2023 aikana investoimme yli 10 miljoonaa euroa uutta teknologiaa hyödyntäviin valmistuslinjoihin, digitalisaation sovelluksiin ja ratkaisuihin sekä tuotekehitykseen. Samaan aikaan olemme kehittäneet tilaus-toimitusprosessia sujuvammaksi yhdessä asiakkaiden kanssa.

Paljon on saatu aikaiseksi. Iso kiitos täytyy antaa koko Pintos-tiimille – jälleen huippusuoritus vaikeassa suhdannetilanteessa! Ensi vuonna rimaa taas nostetaan ja pintoslaiset ovat silloinkin kaiken kehitystoiminnan tärkeintä ydintä.