Työnantajien yhteinen viesti: joustoja tarvitaan lisää
Kansainvälisen työnantajajärjestön pääsihteeri Linda Kromjong tähdentää rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä työmarkkinoilla. Ne tasoittavat tietä sekä työntekijöiden että työnantajien valoisammalle tulevaisuudelle. Kun työmarkkinoilla on joustoa, yritykset pystyvät tarjoamaan enemmän työmahdollisuuksia.
Kansainvälisen työnantajajärjestön IOE:n pääsihteeri, hollantilainen Linda Kromjomg vieraili EK:ssa lokakuun lopussa. Vierailu oli hänelle ensikosketus Suomeen, yhteen järjestön 144 jäsenmaasta.
– Tehtävämme on edustaa työnantajien etuja maailmanlaajuisesti, muun muassa kansainvälisen työjärjestö ILOn suuntaan. ILOn vuosittaisessa työkonferenssissa Genevessä toimimme työnantajien ryhmän virallisena sihteeristönä. Valmistelemme työnantajien kannat ja tuemme niitä kulloinkin käsiteltävinä olevissa kysymyksissä.
Esimerkiksi ensi kesänä konferenssissa keskustellaan säällisestä työstä alihankintaketjuissa. Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia kootaan parhaillaan tietopohjaksi kaikkialta maailmasta.
– Yhteisen näkemyksen löytäminen ei ole aina helppoa isossa jäsenjoukossa, mutta siinä auttaa järjestömme lähes sadan vuoden olemassaolon aikana kertynyt neuvottelukokemus, Linda Kromjong nauraa.
Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus
Pääsihteeri Kromjongilla on globaali näköalapaikka työmarkkinoille ja työelämään. Hän sanoo, että jo pelkästään Euroopassa työmarkkinoiden haasteet vaihtelevat suuresti maasta toiseen, saati sitten maailmanlaajuisesti.
Digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja nuorisotyöttömyys ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Vaikkapa Norjassa työttömyysprosentti on hieman päälle kolmen, mutta Kreikassa järisyttävä 26,5.
Tarve uudistaa työmarkkinoita ja tapoja tehdä työtä sekä lisätä joustavuutta yhdistää kuitenkin yksityisen sektorin työnantajia joka puolella maailmaa.
Yritykset kohtaavat markkinoilla yhä kovempaa kilpailua, jossa menestyminen edellyttää esimerkiksi mahdollisuutta teettää työtä eniten juuri silloin kun kysyntäkin on suurinta.
– Suomeen viitattiin pitkään esimerkillisenä maana, jossa työmarkkinat toimivat mallikkaasti ja työttömyys pysytteli EU-maiden keskiarvon alapuolella, Linda Kromjong muistaa.
Nyt työttömyys on lisääntynyt Suomessakin eivätkä avoimet työpaikat ja työnhakijoiden osaaminen kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Yhden uuden paineen työmarkkinoille tuovat parhaillaan myös pakolaiset, joita pyrkii Eurooppaan suurin joukoin.
Pääsihteeri uskoo, että valtavasta haasteesta huolimatta maahanmuutto voi kääntyä win-win-tilanteeksi, kunhan viranomaiset pystyvät kotouttamisessa hyvään yhteistyöhön yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
– Maahanmuuttajat tuovat tullessaan tietämystä ja osaamista, joille on käyttöä eurooppalaisessa työelämässä.
Kaikki hyötyvät, kun työ joustaa
Työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, joista puhutaan paljon julkisuudessakin, Linda Kromjong pitää elintärkeinä. Jokaisen maan on määriteltävä ja tehtävä uudistuksensa tietenkin itse, mutta ilman rohkeita askelia eteenpäin riski työpaikkojen menettämisestä kasvaa suureksi.
– Rakenneuudistuksilla luodaan vahvempaa maaperää ja valoisampaa tulevaisuutta sekä työntekijöille että työnantajille.
Kansainvälinen työnantajajärjestö tukee jäseniään rakenneuudistusten aikaansaamisessa.
– On tärkeää viedä joustoja lisäävät uudistukset läpi taitavasti. Tähdennämme, että joustavuus ei sodi millään tavalla ILOn periaatteita ja standardeja vastaan. Päinvastoin. Koko yhteiskunta hyötyy väljemmästä sääntelystä ja yritykset voi tarjota uusia työpaikkoja.
Pääsihteeri sanoo, että Euroopan maissa on vielä paljon purkamatonta jäykkyyttä. Yritykset eivät työllistä nyt niin paljon ja nopeasti kuin voisivat, jos työmarkkinoilla olisi enemmän joustoa.
– Kiinnitämme järjestönä huomiota myös ratkaisujen etsimiseen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työnhakijoiden taidot ja avointen työpaikkojen osaamisvaatimukset kävisivät paremmin yksiin. Työnantajat olisi otettava vahvemmin mukaan muun muassa ammatillisen koulutuksen suunnitteluun.
– Työn teettämisen sivukulujen vähentäminen on kolmas keskeinen tavoitteemme. Työntekijän palkkaamisen pitäisi olla nykyistä edullisempaa ja myös työntekijälle pitäisi jäädä enemmän rahaa käteen palkastaan, Linda Kromjong luettelee.
Ihmisoikeudet tulevat iholle pienissäkin yrityksissä
Kansainvälistyvää yritystä pääsihteeri neuvoo perehtymään huolella niiden maiden työlainsäädäntöön, joissa kulloinkin toimitaan.
On myös hyvä tuntea ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden perusoikeuksiin liittyvät standardit sekä niistä käytävä kansainvälinen keskustelu. IOE osallistuu keskusteluun aktiivisesti tuomalla esiin työnantajien näkökulman.
– Nämä aiheet eivät kosketa ainoastaan globaaleja jättiyrityksiä, vaan esimerkiksi juuri hankintaketjujen kautta ne tulevat iholle myös pienissä yrityksissä.
– Järjestämme joulukuussa Bangkokissa yhdessä ILOn kanssa foorumin, jossa hankintaketjun eri vaiheissa toimivat ostajat ja myyjät pääsevät keskustelemaan lähemmin ihmisoikeuksista osana vastuullista yritystoimintaa. Kannustamme yrityksiä vastuullisuuteen, mutta mihin saakka sen pitäisi ulottua, pääsihteeri kysyy.
Mikä IOE?
- Kansainvälinen työnantajajärjestö (IOE, International Organisation of Employers) edustaa 150:tä yksityisen sektorin työnantajajärjestöä 144 maasta.
- On globaali elinkeinoelämän edunvalvoja, valvoo erityisesti työnantajien etuja kansainvälisen työjärjestön ILOn suuntaan ja koordinoi työnantajien vaikuttamista ILOn vuosittaisessa työkonferenssissa.
- Päämaja Genevessä.
- Linda Kromjong nimitettiin pääsihteeriksi keväällä 2015 Deutsche Postin henkilöstöjohtajan paikalta.
- Suomesta EK on IOE:n jäsen (edeltäjäjärjestöt liittyneet IOE:hen jo ennen toista maailmansotaa)
- Lue lisää IOE:n nettisivuilta