Uudistuva työelämä: Arvostus, ammattitaito ja avoimuus tekevät RTK-Palvelussa hyvän arjen
RTK-Palvelussa uskotaan avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen arvostukseen. Työyhteisössä etsitään aktiivisesti ratkaisuja ja uskalletaan tulla toisia vastaan. Suurilla korvilla ja avoimin mielin rakennetaan luottamusta työpaikalla. RTK-Palvelu Oy on EK:n jäsenliitto Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritys.
Mistä syntyy hyvä yhteispeli ja reilu meininki työpaikan arjessa ja henkilöstön johtamisessa?
RTK-Palvelun henkilöstöjohtaja Jan Haarti ja neuvotteleva pääluottamusmies Sami Mäkinen kertovat hyvän yhteispelin elementeistä omassa työpaikassaan.
Sami: Mielestäni kaikki lähtee työnantajan ja työntekijöiden molemmin puolisesta sekä avoimesta vuorovaikutuksesta. Kun yhdessä on sovittu reilut ja selkeät pelisäännöt niin arki työpaikalla sujuu mutkitta. Henkilöstön hyvä johtaminen vaatii paljon erilaisia elementtejä toimiakseen, voikin todeta, että työnantajan edustajan pitää olla melkoinen monitaituri sosiaalisessa kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa.
Jan: Jokaisen meistä tulee tietää, minkälaisia tavoitteita meille on asetettu ja saada siihen liittyvää palautetta tekemästään työstä. Jos jokin asia vaivaa tai vaatii muutosta, tulee siitä voida keskustella asiallisesti ja rakentavasti. Tämä koskee kaikkea työhön liittyvää ihmisten välistä kanssakäymistä. Huumorintaju ja arvostus toisiamme kohtaan ovat myös keskeisiä hyvän arjen tekijöitä.
Millainen on unelmapomo työyhteisön arjessa?
Sami: Unelmapomo tai arkisemmin esihenkilö ottaa huomioon työntekijöiden tarpeet ja kuuntelee työntekijöiden mielipiteitä. On selvää, että työelämässä joskus tulee riitoja ja erimielisyyksiä, näissä tilanteissa hyvä esihenkilö ei sekoita työsuhdetta muuhun, vaan ymmärtää että asiat riitelevät eivät henkilöt. Hyvä esihenkilö osallistuu aktiivisesti työyhteisön positiiviseen kehittämiseen ja osaa ratkoa erimielisyyksiä asiat edellä.
Millainen on unelma-ammattilainen johtamisen kannalta?
Jan: Johtamisen kannalta on tärkeää, että työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja että hän tuntee ylpeyttä tekemästään työstä. Ammattilainen myös yleensä tietää, kuinka työnsä parhaiten tekee. Siksi yrityksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että muistetaan yhdessä keskustella työhön ja työyhteisöön liittyvistä yhteisten tapojen ja menetelmien kehittämisestä. Hyvän lopputuloksen saavuttamisessa auttaa esihenkilön suuret korvat sekä jo hieman etukäteen valmisteltu ratkaisuehdotus siltä henkilöltä, joka kissan pöydälle nostaa.
Mitä ovat luottamuksen rakentamisen tärkeimmät elementit?
Jan: Asioista ja varsinkin sellaisista asioista, joista ollaan eri mieltä pitää pystyä keskustelemaan, sopimaan ja pitämään sovitusta kiinni. Yhteisymmärryksen löytymiseen liittyvät onnistumiset vahvistavat luottamusta ja helpottavat yhteisistä asioista sopimista jatkossa. Näin etenkin niissä tapauksissa, joissa molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet ja joskus uskaltaneetkin tulla asiassa vähän vastaan. Olemme RTK-Palvelussa käyttäneet työyhteisösovittelua sellaisissa tilanteissa, joissa työpaikalla on esiintynyt pitkittyneitä työilmapiiriin vaikuttavia ristiriitoja. Tällaisen sovittelukäytännön käyttäminen perustuu vahvasti siihen, että kaikki asianosaiset saavat vapaaehtoisesti osallistua sovitteluun ja olla mukana etsimässä ratkaisua vallitsevaan tilanteeseen. Meillä on hyviä kokemuksia näistä ns. restoratiivisten käytänteiden soveltamisesta työyhteisön ristiriitatilanteissa.
Sami: Oikeastaan vastasin jo aiemmissa vastauksissa tähän, luottamus on tärkein elementti työpaikoilla. Sitä rakennetaan niin, että kaikki yrittävät parhaansa, asioista keskustellaan avoimesti eikä sulkeuduta omiin ajatuksiin, molemminpuolinen toisen ihmisten kuunteleminen ja oikeudenmukainen kohtelu kaikissa tilanteissa.
