Uudistuva työelämä: Yhteispeli Helsinki Business Collegessa syntyy luottamuksesta toiseen ihmiseen

Helsinki Business College Oy on Helsingin Pasilassa sijaitseva ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Oppilaitos Business College Helsinki tarjoaa liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta sekä suomeksi että englanniksi nuorille ja aikuisille.

Oppilaitoksessa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon (merkonomi/ohjelmistokehittäjä/IT-tukihenkilö + ylioppilas). Lisäksi he tarjoavat ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja esim. valmennusta KLT-tutkintoon. Opiskelijoita BC:ssä on vuosittain noin 3 000 ja henkilöstöä on tällä hetkellä 135.

EK:n jäsenliitto Sivista haastatteli Business College Helsinki edustajia aiheesta uudistuva työelämä. Haastateltavina oli neljä Business Collegen:n edustajaa: opettajana ja vt. koulutuspäällikkönä toimiva Pekka Väisänen, joka on myös opettajatiimin vastaava. Suvi Tyynismaa, joka työskentelee opintotoimistossa opintosihteerinä ja tiimivastaavana. Antti Sirainen on BC:n rehtori. Kirsi Järvinen toimii HR- ja koulutusjohtajana.

Mistä syntyy hyvä yhteispeli ja reilu meininki työpaikan arjessa ja henkilöstön johtamisessa?

Antti: Se syntyy luottamuksesta toiseen ihmiseen ja reilusta tekemisestä. Oleellista on se, että on määritelty linjat siitä, mitä ja miten toimitaan. Yhteispeliin kuuluu lisäksi sen myöntäminen, että tarvitsemme toinen toisiamme, olemme samassa veneessä.

Suvi: Olen samaa mieltä kuin Antti. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat ja joita noudatetaan. Siitä syntyy reiluus ja hyvä henki.

Kirsi: Reilu meininki tarkoittaa, että asioista keskustellaan. Meillä onkin foorumeita mm. jokaviikkoinen koko henkilöstön infotilaisuus, jossa puhutaan ja käsitellään eri teemoja ja ajankohtaisia asioita. Viikkoinfoilla on pitkät perinteet.

Pekka: Kyllä hyvä yhteispeli ja reilu meininki syntyvät avoimuudesta ja esimerkiksi johdon tavoitettavuudesta. Ja siitä, että pidetään kiinni molemmin puolin siitä, mitä on luvattu.

Kerro joku hyvä onnistuminen, josta haluat kehua teidän johtoanne/ henkilöstöänne?

Suvi: Kun koronan myötä siirryimme etäopetukseen ja -työhön, niin johto oli ennakoinut tilanteen hyvin. Siirtyminen tapahtui vaivattomasti. Opintotoimistosta vain kaksi kuudesta oli tehnyt ennen etätöitä, mutta siirtymä sujui hyvin. Lisäksi saimme selkeitä Teams-ohjeita. Tarvittiin sujuvaa yhteispeliä, jotta päästiin alkuun.

Kirsi: Minäkin ottaisin esimerkiksi korona-ajan. Henkilöstöä täytyy kiittää siitä, miten olemme poikkeusaikana onnistuneet. Kaikki venyivät. Tämä aika on kuitenkin tuottanut lisää työtä ja stressiä, mutta pystyimme jatkamaan toimintaamme mahdollisimman normaalisti.

Pekka: Kyllä, korona-aika on hyvä esimerkki. Opettajat tukivat toinen toisiaan ja johto tuki opettajia. Se oli koko talon tasolla onnistuminen ja se koski meitä kaikkia.

Antti: Koronatilanteen minäkin otan esimerkiksi. Meidän oli yhdessä hoidettava hommat, pystyimme toimimaan hyvin poikkeustilanteessa. Oli hienoa havaita, että työyhteisössä autoimme toisiamme.

Pekka: Tähän voisi vielä lisätä, että meillä oli koronan aikana paljon yhteisiä keskustelufoorumeita Teamsissa. Kaikki pääsivät niihin helposti mukaan. Jaoimme kokemuksia ja hyviä käytänteitä yli yksikkörajojen.

Kerro esimerkki tilanteesta, jolloin olet kokenut, että teidän organisaatiossanne joukkuepeli toimii?

Kirsi: Koronatilanteessa joukkuepeli luonnollisesti korostui. Johtoryhmän vastuita tarkennettiin akuutin tilanteen hoitamiseksi. Samaan aikaan oli kyse kriisi- ja etäjohtamisesta, ja kuitenkin toisaalta tarvittiin perustoiminnan johtamista. Piti myös huolehtia henkilöstön jaksamisesta etätyön aikana.

Pekka: Koronassa korostui kriisiviestintä, saimme oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Kaikki tiesivät, miten toimia, siitä viestintää hoitaneille iso kiitos. Joukkuepeli tuli myös esiin tiimien Teams-palavereissa, kun jaoimme kokemuksia ja saimme puhuttua opiskelijoiden tilanteista.

Kirsi: Kerron vielä hyvän esimerkin joukkuepelistä. Vietimme koronan aikana viime keväänä tyhy-päivää, jonka kaikki viettivät teemalla ”Yhdessä mutta erikseen”. Saimme aikaan hyvän ryhmähengen; tehtiin yhdessä, vaikka oltiin erillään. Sisäisessä Yammerissa henkilöstö jakoi omia tyhy-päivän tekemisiään.

Antti: Hyvä esimerkki on myös meillä käytössä oleva uudenlainen opettajien vastuutiimimalli. Katson myös, että koronan aikana joukkuepeli toimi, koska viestimme asioista riittävästi ja ajoissa, mutta emme kuormittaneet sillä ihmisiä, vaan onnistuimme luomaan turvallisen ja hallitun olon.

Suvi: Tiimien esittely viikkoinfoissa on ollut tärkeää yhteishengen kannalta. Olemme oppineet tuntemaan paremmin toinen toisemme koronan aikana Teams-palavereissa.

Mitä ovat luottamuksen rakentamisen tärkeimmät elementit?

Pekka: Tuossa ihan alussa tulikin tärkeimmät asiat eli avoimuus ja se, että voidaan luottaa ja keskustella. Tärkeää on myös, että pidetään lupaukset, ja että pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa.

Antti: Pekka tyhjensi pajatson. Luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri, sellainen, jossa voi olla väärässäkin ja myöntää sen. Tarvitaan avoimuutta, ei haeta virheitä, vaan opitaan ja mennään eteenpäin.

Suvi: Tuossa on tullut jo paljon asioita, joista olen samaa mieltä. Korostan vielä yhteisiä pelisääntöjä ja sitä, että kuunnellaan ja otetaan huomioon henkilöstön mielipiteitä. On tärkeää, että voi vaikuttaa asioihin.

Kirsi: Luottamusta lisää vielä se, että tiedämme yhteiset tavoitteet. Lisäksi on tärkeää, että asioista keskustellaan. Luotetaan kollegan osaamiseen ja toimitaan oikeudenmukaisesti.