Uusi hankintalaki ei ole helpottanut pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin

Tervetulleet uudistukset hankintalakiin eivät valitettavasti ole aiheuttaneet pk-yritysten vyöryä julkisiin hankintoihin, pahoittelee EK:n kilpailuasiantuntija Jukka Lehtonen. Lisäksi rakenteilla oleva koko julkisen sektorin yhteishankintayksikkö heikentää tilannetta entisestään.

Vuoden 2017 alusta uudistuneeseen hankintalakiin lisättiin monia säännöksiä, joilla oli tarkoitus helpottaa pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Lakiuudistuksessa muun muassa rajoitettiin tarjoajille asetettavia kohtuuttoman korkeita liikevaihtovaatimuksia, kevennettiin hankintayksikölle toimitettavien asiakirjojen määrää ja ohjattiin jakamaan hankinta pienempiin osiin, joihin pienemmätkin yritykset voisivat tehdä tarjouksen.

Lehtosen mukaan pienessä yrityksessä on vaikeaa irrottaa yksittäisen työntekijän työpanosta kenties päiväkausiksi julkisissa hankinnoissa vaadittavan tarjouksen laadintaan.

– Valtion ja kuntien hankintayksiköt asettavat tarkoituksella tai tahattomasti yritykselle ja hankinnan kohteelle sellaisia vähimmäisvaatimuksia, että moni potentiaalinen tarjoaja karsiutuu turhaan pois.

Yrittäjyysasioiden johtava asiantuntija Jari Huovinen kertoo, että EK kysyi jäsenten tuntemuksia osallistumismahdollisuuksista viime vuonna, pian lakiuudistuksen jälkeen.

– Kuntaranking-kyselyn yhteydessä esitettiin väittämä, jonka mukaan kunta toteuttaa julkiset hankinnat niin, että yritysten on mielekästä osallistua tarjouskilpailuihin. Kyselyyn vastasi yli 2 000 yritystä, joista peräti 38 % oli väittämän kanssa eri mieltä, ja vain 23 % samaa mieltä. Pk-yritykset kokevat siis lakiuudistuksesta huolimatta suurta tuskaa.

Julkisten hankintayksiköiden yhdistyminen vaikeuttaisi PK-yritysten asemaa

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys, joka yhdistäisi valtion yhteishankintayksikkö Hanseliin nykyisen kuntien yhteishankintayksikön, KL-Kuntahankinnat Oy:n. Lisäksi Hansel Oy:n kilpailuttamiin puitejärjestelyihin saisivat jatkossa liittyä myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, samoin kuin tulevat maakunnatkin.

Julkisten hankintojen keskittäminen ja hankintavolyymien yhdistäminen voi tehostaa verovarojen käyttöä, mistä toki hyötyvät kaikki, myös pk-yritykset. Samoin yritykset hyötyvät siitä, jos Hansel Oy:stä tulee yhdistymisen myötä entistä osaavampi ostaja.

Ehdotuksella on kuitenkin myös huolestuttava kääntöpuolensa. Jo nykyisellään pk-yritysten on ollut vaikea osallistua Hansel Oy:n laajoihin, koko valtionhallintoa koskeviin puitejärjestelyihin. Omat haasteensa on vastaavasti ollut myös pk-yritysten osallistumisessa kuntien yhteishankintayksikön kilpailutuksiin.

– Lienee selvää, että mikäli nämä yhteishankinnat yhdistetään, ja mukaan tulevat vielä kirkot ja tulevat maakunnatkin, on pk-yritysten jatkossa entistä vaikeampi päästä myymään tavaraa ja palveluja julkiselle sektorille, uumoilee Lehtonen.

Reilun kilpailun kannalta ratkaisevaa on toimiva vuoropuhelu Hanselin ja markkinoiden kesken

Joillain toimialoilla julkinen sektori saattaa olla yrityksen ainoa asiakas. Esityksen toteutuessa Hansel Oy:stä voi tulla tällaisille yrityksille portinvartija, jonka kautta tapahtuu kaikki sen kauppa.

– Laajenevan Hansel Oy:n on välttämätöntä tunnistaa vastuunsa ja huolehtia, ettei se ainakaan omilla toimillaan vaurioita kotimarkkinoiden kilpailullisuutta toimialoilla, joilla se kilpailuttaa hankintoja. Entistä suurempaan arvoon nousee toimiva vuoropuhelu Hansel Oy:n ja markkinoiden välillä, ennen kaikkea kilpailutuksiin valmistautuessa, mutta myös niiden välillä, korostaa Lehtonen.

******************************

EK:n tietopaketti yrityksille: Mitä yrityksen tulee tietää uudistetusta hankintalaista