Uusi nettilaki, tietoyhteiskuntakaari, kääntymässä tarkoitustaan vastaan
Tietoyhteiskuntakaarella tarkoitetaan liikenne- ja viestintäministeriössä vireillä olevaa lakihanketta, jolla on tarkoitus koota yhteen sähköistä viestintää koskevat erillislait eli
- viestintämarkkinalaki
- sähköisen viestinnän tietosuojalaki
- verkkotunnuslaki
- laki radiotaajuuksista ja telelaitteista
- laki lapsipornografian levittämisen estotoimista
- laki televisio- ja radiotoiminnasta
- laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä
- laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista ja
- laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta.
Alkuperäisenä tarkoituksena oli hallitusohjelman mukaisesti poistaa sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön päällekkäisyydet sekä selkeyttää, ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä. Lisäksi haluttiin edistää myönteisiä tietoyhteiskuntavaikutuksia, sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa, viestintäteknologian kehitystä ja innovaatioita.
Asiakas maksaa aina
EK:n mielestä lausuntokierroksella tänä keväänä ollut lakiluonnos on muuttunut alkuperäisestä tarkoituksestaan ja kääntymässä jopa tarkoitustaan vastaan. Jos sääntely toteutuisi luonnoksen mukaisesti, viestintäpalvelujen tarjoajille olisi tulossa lisää velvoitteita, hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Siksi luonnosta pitää rukata vielä monin osin, minkä totesivat myös useat muut lausunnon antaneet tahot.
Lain aiheuttamat lisäkustannukset katetaan pitkällä aikavälillä aina asiakkailta, kuluttajilta, yrityksiltä, julkiselta hallinnolta ja muilta yhteisöiltä perittävinä korkeampina asiakashintoina.
Alan toimijoiden kustannuksia lisättäisiin ja tuloja kavennettaisiin muun muassa seuraavilla esityksillä:
- taajuuksien huutokauppaa laajennetaan
- käyttöön otetaan markkinaehtoinen taajuusmaksu
- viestintäviraston oikeuksia hintojen sääntelyssä lisätään
- viranomaisvalvonta ja -kulut kasvavat; kulut katetaan yrityksiltä
- viranomaisten avustamisen kustannuksia sälytetään yrityksille
- varautumisvelvollisuuden kustannuksia siirretään yrityksille
- teleyrityksille tulee uutena velvollisuutena ns. luottokorttivastuu ja
- teleyritysten korvausvastuu asiakkaille kasvaa (esimerkiksi myrskyvahingoissa).
Verkon neutraliteetista polemiikkia
Julkisuudessa keskustelua on herättänyt verkon neutraliteetin säilyminen. On esitetty tulkintoja, että teleoperaattori voisi suosia omien sisältöpalvelujensa tarjontaa kilpailevien palvelujen kustannuksella ohjaamalla verkon liikennettä ja palvelutasoa.
Tuore viestintäministeri Pia Viitanen on ehättänyt kommentoimaan, että verkon neutraliteetti turvataan. Myös EU on asiassa aloitteellinen: teleasioista vastaava komissaari Neelie Kroes lupasi kesäkuussa, että kaikkien palvelujen ja laitteiden yhtäläinen pääsy internetiin varmistetaan lainsäädännöllä.
Viestin välitystietojen käsittelyoikeus väärinkäyttötapauksissa säilytettävä
EK vastustaa sitä, että sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 a – 13 k -pykälät poistettaisiin lainsäädännöstä. Ne koskevat viestin tunnistamis-/välitystietojen käsittelyä väärinkäyttötapauksissa. Ne sisällytettiin tietosuojalakiin monta vuotta kestäneen kolmikantaisen valmisteluprosessiin pohjalta. Myös SAK ja STTK ovat vastustaneet kannanotoissaan ao. pykälien poistamista.
On sekä työnantajien että työntekijöiden etu, että lainsäädännössä on riittävän yksityiskohtaiset menettelytapasäännökset väärinkäyttötapausten selvittämiseksi. Hallitusohjelman mukaan työelämän kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näin ei ole nyt menetelty tämän asiakokonaisuuden valmistelussa.
Lue lisää:
Liikenne- ja viestintäministeriön aineisto tietoyhteiskuntakaaresta