Vahva turvallisuus on vahvan talouden edellytys

Suomen ja Ruotsin välillä vallitsee yhteisymmärrys isoista kysymyksistä, ja se on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kirjoittavat EK:n Jaana Tuominen ja Svenskt Näringslivin Fredrik Persson Helsingin Sanomissa ja Dagens Industrissa 14.5.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Ruotsiin 17.–18. toukokuuta. Vierailu alleviivaa maidemme läheisyyttä. Yhteydenpito on aina ollut säännöllistä ja tiivistä, mutta tällä kertaa vierailua leimaavat poikkeuksellisen vakavat olosuhteet.

Valtiovierailu on muistutus maiden yhteisestä historiasta, mutta ennen kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Vakava tilanne edellyttää yhteistä vastuunkantoa, ja tähän on selkeä yhteinen tahto. Suomen ja Ruotsin yritystoiminnan edustajina tuemme työtä pohjoismaisen, eurooppalaisen ja transatlanttisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut meidät entistä lähemmäs toisiamme. Kun Euroopan turvallisuusjärjestys heitetään yli laidan, meidän on yhdessä rakennettava uusi.

Turvallisuuspolitiikka on nyt ilmeisistä syistä poliittisen agendan kärjessä. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto Svenskt Näringsliv puoltavat oman maansa Nato-jäsenyyttä. Suomen ja Ruotsin jäsenyys loisi kaikki Pohjoismaat kattavan, vahvan pohjoisen turvallisuusblokin ja toisi koko Itämeren alueelle sitä turvaa, joka on myös toimivan ja vahvan yritystoiminnan edellytys.

Läheiset ja tiiviit suhteet suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välillä ovat näinä aikoina vahvuus. Sekä Suomessa että Ruotsissa elinkeinoelämä selkeästi tukee Venäjään kohdistuvia pakotteita. Kuulumme toistemme tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Yritysmaailman integraatiota yli Pohjanlahden ohjaavat yhteiset arvot ja samankaltainen teollisuusrakenne, mutta myös EU:n tarjoamat yhteiset mahdollisuudet. Maidemme läheinen suhde antaa suuntaa myös sisämarkkinoiden toimintaan.

Valtiojohto tarvitaan mukaan luomaan uutta kehitystä, joka tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kyse on myös dynaamisen ja innovatiivisen elinkeinoelämän roolista.

Ukrainan sota on osoittanut, että EU:n ääni voi olla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahva. Äänen vahvuus perustuu ennen kaikkea suureen ja kilpailukykyiseen talouteen. Kilpailukyky ja talouden koko tekevät pakotteista tuntuvia maille, joihin ne kohdistetaan.

Samasta syystä on tärkeää, ettemme tee vääriä johtopäätöksiä. Tarkoitus on nyt eristää Venäjä, ei Eurooppaa.

Häikäilemätön sota on yhdessä koronaviruspandemian kanssa lisännyt keskustelua siitä, että EU:n pitäisi turvata omaa tuotantoaan ja valmiuksiaan strategisilla toimialoilla. Haasteeseen ei kuitenkaan voida vastata rajoittamalla kauppaa tai peruuttamalla globalisaatiota. Päinvastoin, EU:n on vahvistettava ja rakennettava omaa kapasiteettiaan yhteistyössä maailman muiden demokratioiden kanssa.

Elintärkeä yhteys oman tuotannon ja jatkuvan innovointikyvyn välillä on pidettävä kirkkaana. Teknologian kehitystä eteenpäin vievä elinkeinoelämä ja tutkimusympäristö on itsenäisyyden ja omavaraisuuden turvaamisen edellytys myös muilla aloilla.

Pohjoismaiset yritykset ovat vihreän ja digitaalisen siirtymän kärkeä. Vientimme toteuttaa keskeisen osan tästä kaksoissiirtymästä ympäri maailmaa. Yritysten pitää voida kilpailla, investoida tutkimukseen ja kehitykseen sekä päästä maailmanmarkkinoille.

Hyvät ja huonot ajat ovat vuorotelleet Suomen ja Ruotsin pitkässä yhteisessä historiassa. Suurissa ja ratkaisevissa kysymyksissä vallitsee yhteisymmärrys. Se on sekä turvallisuuspolitiikassa että muussa kahdenkeskisessä ja eurooppalaisessa yhteistyössä tärkeämpää kuin koskaan.

Suomella ja Ruotsilla on yhteinen vastuu Pohjoismaiden ja EU:n kehittämisestä. Myös kumppanimaamme jakavat näkemyksemme kilpailukyvystä, ilmastonmuutoksen torjunnasta, kansainvälisestä kaupasta ja vapaasta yritystoiminnasta. Tälle pohjalle meidän on hyvä rakentaa.

Suomen ja Ruotsin suhde on aina ollut ja tulee aina olemaan tärkeä. Jatkamme työtä kilpailukyvyn ja vahvan turvallisuusjärjestyksen puolesta.

Jaana Tuominen ja Fredrik Persson
Tuominen on EK:n ja Persson Svenskt Näringslivin puheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa sekä Dagens Industrissa 14.5.2022.