Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsén: Teollisuuden nousu vaatii perusteellista uudistumista

Suomella on hyvät mahdollisuudet saada valmistava teollisuus uuteen nousuun, mutta se edellyttää erikoistumista ja keskittymistä huippuosaamiseen.

Vaisalan toimitusjohtajan Kjell Forsénin vetämä EK:n tutkimus- ja innovaatiovaliokunta on ollut mukana käynnistämässä kestävän teollisuuden strategista hanketta, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisyrityksiä löytämään vahvuutensa ja kehittämään entistä kilpailukykyisempää liiketoimintaa.

– Valmistavassa teollisuudessa pitää tapahtua käänne. Hanke tähtää uuteen nousuun ja siihen, että vienti lähtee vahvaan kasvuun ja maahan saadaan 50 000 uutta työpaikkaa.

Hankkeessa määritellään valmistavan teollisuuden ja sitä ympäröivien teknologioiden ja palveluliiketoiminnan menestystekijät, kilpailuedut sekä toimenpiteet teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi. Tämän pohjalta laaditaan toimintaohjelma politiikkasuosituksineen.

– Tarkoitus vaikuttaa vuoden 2015 hallitusohjelmaan ja sitä edeltäviin Eurooppa-neuvoston linjauksiin. Teollisuuspolitiikka tulee saada näkyvästi tulevan hallituksen agendalle, Forsén toteaa.

Huolena jatkuva kutistuminen

Forsén huomauttaa, että kestävän teollisuuden strategisen hankkeen taustalla on syvä huoli Suomen teollisuuden kehityksestä. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tuotanto on jatkuvasti kutistunut.

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 23 prosentista 15 prosenttiin. Myös teollisuustuotteiden vienti on vaikeuksissa, mikä on vetänyt Suomen vaihtotaseen miinukselle.

– Kyse on todella merkittävistä muutoksista. Työpaikkojakin on vähentynyt huomattava määrä.

Forsén muistuttaa, että kilpailijamaat panostavat nyt merkittävästi teollisuutensa kehittämiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman käynnistämä Advanced Manufacturing Partnership -ohjelma tähtää teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen.

– Yksi keskeisistä tavoitteista on etsiä keinoja, joilla tutkimuksen ja innovaatioiden yhteyttä teollisuuteen voidaan parantaa huomattavasti.

Myöskään Euroopan teollisuuden moottori Saksa ei ole jäänyt toimettomaksi. Siellä on valtion johdolla aloitettu Internet 4.0 -ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä uusimman ICT-teknologian hyödyntämistä teollisuudessa.

– Eri toimialoilla arvoketjut ovat pilkkoontuneet eri puolille maailmaa. Näiden arvoketjujen hallinta ja hyödyntäminen edellyttävät, että internetiä ja uusinta viestintäteknologiaa osataan hyödyntää tehokkaasti.

Perusasiat edelleen kunnossa

Forsénin mielestä edellytykset valmistavan suomalaisen teollisuuden uudelle nousulle ovat hyvät.

– Suomessa on erittäin hyvä koulutusjärjestelmä, joka tuottaa muun muassa erinomaisia insinöörejä. Myös tutkimus- ja kehitystoiminta on meillä korkeatasoista.

Mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistava Vaisala on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liiketoiminta perustuu huippuosaamiseen.

– Massatuotannon sijaan tällaisten vaativien tuotteiden valmistaminen pienissä sarjoissa voisi olla hyvä malli monella muullakin toimialalla Suomen teollisuudessa. Avainsanoja ovat huippuosaaminen ja erikoistuminen.

Korkeatasoinen T&K-toiminta on Forsénin mielestä menestyksen ehdoton edellytys.

Vaisalan T&K-menot ovat tällä hetkellä yli kymmenen prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Forsénin mukaan yritys aikoo lisätä panostuksiaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa.

– Tällaisia investointeja Suomeen pitäisi saada laajemminkin entistä enemmän.

Forsén muistuttaa, että korkea osaaminen on entistä keskeisempi kilpailuvaltti käytännössä kaikilla teollisuuden aloilla. Hyvä esimerkki ovat niin sanotut puhtaat teknologiat eli cleantech.

– Kaikkien ei tarvitse rakentaa tuulimyllyjä, vaan cleantech tarkoittaa ylipäätään vähän ympäristöä ja energiaa kuluttavia tuotteita, joiden hiilijalanjälki ja päästöt ovat elinkaarensa aikana mahdollisimman pienet.

Teollisuuden imagossa parannettavaa

Tuotannon lasku ja yritysten vaikeudet ovat heikentäneet teollisuuden imagoa Suomessa. Tämän vuoksi Forsén haluaa tehostaa viestintää, lisätä tietoa teollisuuden mahdollisuuksista ja synkistelyn sijaan valaa uskoa tulevaisuuteen.

– Yleinen mielikuva teollisuudesta pitää saada muuttumaan.

Myös yritysten rahoitukseen tulisi Forsénin mielestä kiinnittää huomiota. Epävarmassa tilanteessa monilla yrityksillä on ollut vaikeuksia saada rahoitusta investoinneilleen.

– Se on melkoinen jarru kehitykselle. Pääomamarkkinoille pitää kehittää mekanismeja, joilla yritykset voivat tehdä myös riskipitoisempia investointeja ja uusia avauksia.

Teksti Matti Remes, kuva: Vaisala