Väylävisio 2050 – kuinka modernisoimme Suomen päätiet ja -radat?

07.10.2022

Suomen liikenneinfran isot harppaukset ovat aina tapahtuneet rohkeiden visioiden kirittäminä. Tänään haluamme laajalla järjestörintamalla käynnistää debatin seuraavasta isosta rimannostosta, jolla kurkotamme aina vuoteen 2050 asti.

Kuuden keskeisen järjestön yhteinen väylävisio on tänään julkistettu nimellä ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi”. Se sisältää tutkittua tietoa ja rohkeita näkemyksiä siitä, millaisiksi Suomen päätiet ja -radat tulisi modernisoida.

Kaikki lähtee fyysisestä väyläverkostoa. Pääväylien modernisointi kannattaa myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:

”Pääteiden ja -ratojen laatua on parannettava. Tarvitsemme lisää moottoriteitä, nelikaistaisia teitä sekä nykyistä leveämpiä teitä. Junaliikenteessä pääratojen modernisointi edellyttää lisää kaksi- tai moniraiteisia yhteysvälejä.”

Liikenneväylät ovat myös Suomen digitaalisen siirtymän ytimessä:

”Fyysiselle väyläverkolle tulee toteuttaa digitaalinen vastine – puhutaan pääväylien ’digitaalisesta kaksosesta’. Tällä tarkoitamme väylien tavoitetilaa, jossa logistiikkayritykset pääsisivät hyödyntämään koko kuljetusketjun kattavaa digitalisaatiota ja reaaliaikaista väylädataa. Tietoa on valtavasti olemassa, mutta se tarvitaan virtuaaliseen mallimuotoon. Kuljetusketjujen rahtitiedot, terminaalit ja satamat digitalisoituvat, liikenneväylät ovat olennainen puuttuva pala!”.

Ilmastokäänne ja irtautuminen fossiilipolttoaineista ovat Haapasalon mukaan keskeinen tavoite väylävisiossa:

”Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että pääteillä pystytään tarjoamaan päästöttömien energialähteiden lataus- ja jakeluinfra.   Raskaalle liikenteelle se on optimoitava logistiikkaketjuihin sopiviksi ja tarjottava etupainotteisesti, jotta yritykset rohkaistuvat investoimaan uuden kaluston käyttöönottoon logistiikassa.”

”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” -raportin ovat teettäneet INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys. Selvityshankkeesta on vastannut Destia Strategiset Liikennejärjestelmät professori Jorma Mäntysen johdolla.

Tutustu raporttiin