Venäjä ei ole nopeiden voittojen markkina

Venäjän talouspolitiikan nykyisestä sekamelskasta huolimatta suomalaisten pitäisi pitkällä aikavälillä pystyä myymään sinne paljon nykyistä enemmän, arvioi East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo.

Venäjän asiantuntijat muistuttavat usein, että maassa on useimmiten jossain päin jokin konflikti meneillään. Silti bisnestä tehdään. Venäjälle ei mennä nopeiden voittojen toivossa. Sinne investoidaan pitkän aikajänteen tavoitteisiin ja hankkeisiin.

– Mistä me sitä kasvua sitten haemme ellei Venäjältä, kysyy Venäjän politiikan, talouden ja toimintatavat hyvin tunteva Raimo Valo.

Valo on työskennellyt Venäjällä pankkisektorilla useita vuosia ja nähnyt muiden maassa asuvien ulkomaalaisten tapaan, että useimmiten on jokin selkkaus meneillään. Suomalaisten bisnekset ovat kuitenkin keskittyneet tietyille alueille.

Valo huomauttaa, että kasvu ei ole hiipunut isoissa kaupungeissa kuten Pietarissa, Moskovan alueella, ja Jekaterinburgissa. Talouskasvu näillä alueilla on edelleen kovempaa kuin Venäjällä keskimäärin.

Nykyisistä ongelmista huolimatta East Officen toimitusjohtaja jaksaa löytää Venäjältä vientimahdollisuuksia, joihin suomalaisten pitää tarttua. Suomalaisten investoinnit ovat kasvaneet Venäjälle viime vuosina.

–  Suomalaisilla on hyvä maine Venäjällä, ongelmia voi yrittää helpottaa toimimalla oikein ja apua on tarjolla. Venäjän markkinat eivät ole saturoituneet – ainakaan vielä. Lisäksi Suomella ja Venäjällä on laaja yhteinen talousalue, jonka välissä on tosin raja, Valo luettelee.

–  Sinne mahtuu tavaraa. Kun suomalaiset  tekevät asiat kunnolla ja laadukkaasti, kuten moni yritys on tehnyt, niin siitä syntyy kauppoja.

Suomen vienti Venäjälle laski viime vuoden tammi-elokuussa kolme prosenttia. Vuonna 2012 vienti oli 5,7 miljardia euroa.

Viennin laskusta huolimatta menestyjiäkin löytyy. Esimerkiksi vuorivillaa valmistava Paroc on ainoa yritys Venäjällä, joka tuottaa EU standardien mukaista vuorivillaa ja haluaisi jatkossa viedä sitä Venäjältä EU-alueelle.

Esimerkistä käy myös maaliteollisuus. Suomalaisten tekemässä maalissa ei ole lyijyä, joka on vaarallista. Korkealuokkaista tuotetta voi viedä Venäjältä mihin vain, koska se täyttää kansainväliset laatustandardit. Nokian Renkaat vie myös tuotteitaan ulos Venäjältä. Yritys on Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä.

– Jos tähtäimessä on vienti ulos, kuten EU-alueelle, se parantaa paitsi laatua heidän maassaan, myös heidän kauppatasettaan, Valo toteaa.

Poliittinen epävarmuus jarruna

Venäjän kaupan kasvunäkymiä sumentaa juuri nyt maan talouspoliittinen sekamelska. Presidentti Vladimir Putin käsiohjaukseen perustuva talouspolitiikka näkyy päätöksenteon tempoiluna ja arvaamattomuutena. Ukrainan kriisi, aika ennen ja jälkeen Sotšin ja ruplan arvon lasku luovat uhkakuvia joka suunnalla.

Mikäli Ukrainan kriisiä ei saada ratkaistua kohtuullisessa ajassa tai koko kriisi eskaloituu, niin taloudellisen yhteistyön nykyiset muodot voivat olla uhattuina. Tätä ei tietenkään kukaan toivo.

Nyt investoinnit ovat lamassa, pääomia virtaa ulos maasta ja heikko tuottavuus estää talouskasvun. Venäjän raaka-aineiden vientiin perustuva talous on pysähtyneisyyden tilassa. Korkea öljyn ja maakaasun hinta kattavat leijonan osan vientituloista. Niillä rahoitetaan puolet valtion budjettimenoista. Maailmanpankin ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa vain 2,2 prosenttia tänä vuonna, jos sitäkään.

Ulkomaisten yrityksen investointihalukkuus on heikkoa, koska ei ole selkeää kuvaa maan poliittisesta ja taloudellisesta suunnasta.

– Putin on keskittänyt kaiken päätöksenteon itselleen ja lähipiirilleen. Koko järjestelmä on lamaantunut. Venäjän rahamarkkinat ovat kupsahtaneet ja ruplan arvo laskenut keskuspankin tukiostoista huolimatta.

– Suurin ongelma on se, että talouspolitiikan ohjaus on väärissä käsissä ja sitä toteutetaan taitamattomasti, Valo arvioi.

Takkiin on tullut

Ruplan heikentymisestä on koitunut monille Venäjällä toimivalle suomalaisyritykselle taloudellisia vaikeuksia. Riskit kasvavat, jos ruplan alamäki jatkaa laskuaan. Se nähdään kevään aikana. Ostovoima maassa heikkenee ja tilanne muuttuu entistä tiukemmaksi.

Venäjän markkinariskeistä ovat raportoineet jo mm. Nokian Renkaat, Kesko, Valio, Stockmann, YIT, Lemminkäinen, Tikkurila ja Oriola-KD.

Raimo Valo tietää, että suomalaisyrityksiä ei niinkään huolestuta johtaako maata Putin vai joku muu, vaan se, miten paikallishallinto kohtelee yrityksiä. Onko vettä, sähköä, lupia, maata ja minkälaista korruptiota esiintyy. Toiminnan lähiympäristö saattaa muuttua nopeasti ja arvaamattomasti.

– Näiden ongelmien ratkaisemiseen suomalaiset tarvitsevat usein East Officea. Tapaamme suomalaisia ja venäläisiä viranomaisia ja pyrimme perustelemaan heille meidän näkökantojamme. Olemme kuin selvitysmiehiä, ratkomme ongelmia ja autamme yrityksiä. Tavoitteemme on parantaa yritysten toimintaympäristöä.

– Kaikki ne asiat mitä me ajamme, eivät ole selviä venäläisille. Meidän normaalimme ei ole aina heidän normaaliaan.

– Olemme pystyneet pitämään yllä keskustelua. Jos kritiikki on perusteltua, se on ihan ok. Me olemme kuitenkin myös EU:n jäsen, ja siksi onkin hyvä olla tarkkana.

East Office, Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK), ja EK:n Venäjä-toiminnot ovat yhdistäneet voimansa vauhdittaakseen suomalaisyritysten menestystä Venäjällä. Kumppanuudesta käytetään nimitystä Business Team for Russia.

Teksti Eija Lampi, kuva Dora Cheffi-Arab, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT