Verolainsäädännön muutoksia vuodelle 2017

EK kokosi tietopaketin vuoden 2017 veromuutoksista. Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi hallitus lupauksensa mukaisesti keventää työn verotusta. Veromuutoksilla kompensoidaan sopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen korotusten verotusta kiristävää vaikutusta ja lisäksi kevennetään työn verotusta.

Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen veronkevennyksen johdosta työn verotus kevenee yhteensä 515 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Työn verokevennys kohdistuu tasaisesti kaikille tulotasoille siten, että palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksiköllä.

1. Tuloveroasteikko v. 2017

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin n. 1,1 prosentilla. Lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettiin 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettiin 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

Vuoden 2017 tuloveroasteikko on seuraava:

2. Muutoksia ansiotulojen verotukseen

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että palkan osalta.

Tuloverolain 127 b §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen 45 prosentin sijasta 50 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä EPL 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta taikka tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta.

Lain 127 b §:ää ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamastaan palkasta 20 prosenttia nykyisen 15 prosentin sijaan. Työn perusteella maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen mukaisesti täysimääräisesti.

Työnantajan entiselle työntekijälleen järjestämä terveydenhuolto

Entisille työntekijöille työsuhteen päättymisen jälkeen tarjotut työterveyshuollon palvelut eivät ole verovapaita tällä hetkellä voimassa olevan tuloverolain 69 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Työterveyshuoltolakiin on lisätty työnantajalle velvollisuus tarjota työterveyshuollon palveluita kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Tällaista etua on perusteltua kohdella verotuksellisesti samalla tavoin kuin työntekijälle annettua vastaavaa etua.

Työnantajan entiselle työntekijälleen järjestämästä terveydenhuollosta syntynyt etu on säädetty verovapaaksi tuloksi. Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon palveluita entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Asiasta säädetään lisäämällä tuloverolain 69 §:ään uusi 6 momentti.

Uudessa verosäännöksessä kuuden kuukauden määräajan alkamishetkeksi on säädetty työsuhteen päättymishetki. Myöskään työsuhteen päättymisen syyllä ei ole merkitystä työterveyshuoltopalveluiden verovapauden kannalta. Toisin sanoen työnantaja voisi järjestää terveydenhuollon palveluja verovapaasti sekä irtisanotuille että itse irtisanoutuneille työntekijöille kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen.

Jos työnantaja vielä kuuden kuukauden kuluttuakin järjestäisi entiselle työntekijälleen terveydenhuoltopalveluja, kysymys olisi veronalaisesta tulosta.

Irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävä valmennus ja koulutus

Työsopimuslain muutoksella työnantajalle on säädetty velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää.

Koulutusta tai valmennusta on tarjottava työntekijälle, joka on työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan. Koulutuksen tai valmennuksen arvon on vastattava työntekijän ja toimipaikan työntekijöiden keskimääräistä kuukauden palkkaa.

Tuloverolakiin on lisätty uusi 69 a §, jonka mukaan työnantajan kustantamaa työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta ei pääsääntöisesti pidetä työntekijän veronalaisena etuna.

3. Pääomatulojen verotus

Asuntolainojen korkovähennysoikeus

Hallitusohjelman mukaan asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan siten, että alenema on 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Ensi vuonna vähennys on 45 %, v. 2018 35 % ja v. 2019 25 %.

Uusi metsälahjavähennys

Tuloverolakiin on lisätty uudet säännökset metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnettävästä vähennyksestä (metsälahjavähennys).

Vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Verovuonna tehtävän vähennyksen enimmäismäärä on 195 000 euroa, ja vähentää voi enintään 50 % metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähentämättä jäänyt määrä voidaan vähentää myöhempinä vuosina. Vähennys on käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena lahjoitusvuoden jälkeen.

4. Kiinteistöverotus

Kiinteistöverolakia muutettiin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja korotettiin 0,86 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alaraja 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin. Lisäksi kunnan tulee vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväliksi säädettiin 0,93 – 1,80 prosenttia.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 1,00 – 4,00 prosentista 2,00 – 6,00 prosenttiin ja eräiden pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän veroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä niiden soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

5. Muita veromuutoksia

Yrittäjävähennys

Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen vahvistettiin uudella yrittäjävähennyksellä. Vähennyksen suuruus on 5 % elinkeinotoiminnan (yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt), maatalouden ja porotalouden tuloksesta. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen vähennys.

Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin

Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin mm. siten, että verotusta kevennettiin veroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennykset painotettiin yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon.

Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin lisäksi siten, että perittävän kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen osittainen verovapaus poistettiin. Tätä muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2018.

Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutettiin siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidetään sitä määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikanaan suoritettu.

Välillinen verotus

Arvonlisäverotus

Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Lisäksi arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotettiin.

Makeis- ja tupakkavero

Makeisten ja jäätelön vero poistettiin, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehtiin muutoksia.

Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016–2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, vuoden alusta sekä heinäkuun alusta. Lisäksi sähkösavukkeet tulevat myös verotuksen piiriin.

Liikenneverotus

Liikenteen polttoaineiden veronkorotus kasvattaa verokertymä noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus tehdään makeisveron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi.

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan, mikä kasvattaa verokertymää 52 miljoonaa euroa.

Ajoneuvoveroa korotetaan. Veronkorotus lisää ajoneuvoveroa henkilöautoilla noin 36,5 eurolla vuodessa.

6. Verotusmenettelyn muutoksia – verotuksen muuttaminen ja muutoksenhaku yhtenäistyvät

Verotuksen oikaisulautakunnasta ensimmäinen muutoksenhakuaste
Kaikkiin verolajeihin haetaan jatkossa muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta. Nykyisin esimerkiksi arvonlisäverotuksessa verotuspäätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudesta.

Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen 3 vuotta
Muutoksenhakuaikaa yhtenäistettiin. Muutoksenhakuaika lyhenee viidestä vuodesta kolmeen vuoteen esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksen muutoksenhakuaika säilyy ennallaan.

Valitusaika hallinto-oikeuteen 60 päivää
Oikaisuvaatimukseen annetuista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valituksille on oma määräaika: valitus hallinto-oikeuteen täytyy tehdä 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.

Verotusta voidaan oikaista myös Verohallinnon aloitteesta
Uuden lain myötä Verohallinto voi oikaista havaitsemansa virheen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi riippumatta siitä, millaisesta virheestä on kyse ja mistä virhe on aiheutunut. Joissakin tilanteissa oikaisun tekemistä kuitenkin rajoitetaan. Viranomaisen aloitteesta tapahtuvan verotuksen oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta. Määräajan laskeminen alkaa verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta.