Veromuutoksia vuodelle 2014
1. Tuloverolain muutokset (HE 105/2013)
Sopiessaan vuonna 2012 valtiontalouden kehyksistä hallitus luopui hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja 2014.
Budjettiesityksen yhteydessä hallitus ilmoitti, että se varautuu tekemään mahdollista kattavaa työmarkkinaratkaisua tukevia päätöksiä. Kun kattava työmarkkinaratkaisu syntyi 25.10.2013, hallitus ilmoitti, että tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin mukaan vuonna 2014. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä yli 100 000 euron tuloille.
Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti, että kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin.
Asuntovelan korkovähennyksen määrää ehdotetaan alennettavaksi siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä olisi 70 prosenttia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 000 eurosta 2 400 euroon.
Tuloverolakia muutettaisiin väliaikaisesti myös siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto olisi verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.
2. Hallituksen esitysluonnos elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta
Luonnos hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta on lähetetty lausunnolle 14.10.2013. Esitysluonnoksessa esitetään seuraavia muutoksia:
- Yhteisöverokanta alenee 20 %:iin
- Pääomatulojen progressioraja alennetaan 50 000 eurosta 40 000 euroon
- Yksityishenkilöiden ja yhteisöjen saamien osinkojen verotus muuttuu
- Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
- Osuuskuntien voitonjaon verotus muuttuu
- Korkovähennysrajoitusten ns. EBITDA-raja muuttuu 30 %:sta 25 %:iin
- Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistetaan kokonaan
- T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaika lyhenee vuodella
- Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään vuodella
Yhteisöverokanta
Yhteisöverokanta on Suomessa ollut vuoden 2012 alusta 24,5 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yrityksen verotusta ja siirtämällä painopistettä yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Tämän mukaisesti esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.
Voimaantulosäännöksen mukaan yhteisöverokannan alennusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimittavassa verotuksessa.
Jos yhteisön tilikautta on 21.3.2013 tai sen jälkeen muutettu niin, ettei yhteisön verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut 21.3.2013 jälkeen, yhteisöveroprosentti on verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin 24,5 prosenttia.
Pääomatulojen progressioraja 40 000 euroon
Pääomatulojen progressiorajaa esitetään kiristettäväksi siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero olisi 32 % (raja nyt 50 000 euroa). Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.
Yksityishenkilöiden osinkotulojen verotus
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osinkotulon veronalaista osuutta nostettaisiin 70 prosentista 85 prosenttiin. Osingosta 15 prosenttia olisi verovapaata tuloa aiemman 30 prosentin sijaan. Nykyiseen tapaan osinko verotettaisiin kokonaan pääomatulona.
Ehdotuksen mukaan listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaettaisiin nykyjärjestelmää vastaavalla tavalla yhtiön nettovarallisuudelle lasketun vuotuisen tuoton perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuteen.
Esityksessä ehdotetaan, että pääomatulona verotettavasta osingosta 25 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaisi osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa nykyisen yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton sijaan (ns. yrittäjähuojennus).
Sääntelyä sovellettaisiin kuitenkin enintään 150 000 euron osinkotuloon vuodessa. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Kahdeksan prosentin vuotuisen tuottoa vastaavan määrän ylittävä osa osingosta 75 prosenttia olisi prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Esitetyn muutoksen myötä nykyinen yrittäjähuojennuksen piirissä oleva 60 000 euron osinkotulo muuttuisi osakkaan verotuksessa verovapaasta osittain veronalaiseksi tuloksi. Tällöin tulon veroaste nousisi nollasta 7,5 prosenttiin, jos osinko ei ylitä vuotuista kahdeksan prosentin tuottoa. Yhteisöverokannan ja osinkoverotuksen muutoksen myötä yhtiön maksaman yhteisöveron ja osakkaan maksaman osinkoveron yhteenlaskettu kokonaisveroaste nousisi yrittäjähuojennuksen piirissä olevan osingon osalta 24,5 prosentista 26 prosenttiin.
Yrittäjähuojennuksen piirissä olevan osingon euromäärän nostaminen nykyisestä 60 000 eurosta 150 000 euroon tarkoittaisi kuitenkin, että suurempien osinkotulojen veroaste laskisi sekä osakkaan tasolla että kokonaisverorasitus huomioon ottaen.
Yhteisön saamien osinkojen verotus
Nykyjärjestelmässä yhtiöiden välisten osinkojen ketjuverotus on pääsääntöisesti poistettu säätämällä osingot verovapaaksi.
Osinkotulosta 75 % on kuitenkin veronalaista tuloa, kun noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä, jonka osakepääomasta se omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi alle kymmenen prosenttia.
Esitysluonnoksen mukaan yhteisöjen väliset osingot olisivat edelleen pääsääntöisesti verovapaita. Noteeraamattoman yhtiön julkisesti noteeratulta yhtiöltä saama osinko ehdotetaan säädettäväksi nykyisen osittaisen veronalaisuuden sijaan 100 %:sesti veronalaiseksi tuloksi omistusosuuden ollessa alle kymmenen prosenttia.
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
Mikäli jakajana on listattu yhtiö, niin vapaan oman pääoman rahastosta (mm. SVOP) tapahtuva varojenjako verotettaisiin aina osinkona.
Vapaan oman pääoman rahastosta tehdyn jaon verotus osinkona olisi pääsääntö myös listaamattomissa yhtiöissä, mutta tietyissä tilanteissa varojenjakoa voitaisiin käsitellä luovutuksena. Varojenjakoa käsiteltäisiin luovutuksena vain silloin, kun osakkeenomistajan yhtiöön tekemä pääomansijoitus palautetaan tälle osakkeenomistajalle.
Edellytyksenä olisi luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu rahastoon merkityistä pääomansijoituksista, jolloin kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. Varojenjakoa voitaisiin käsitellä luovutuksena vain tehdyn sijoituksen määrältä.
Korkomenojen vähennysoikeuteen lisärajoitus
Vuoden 2013 alusta tuli voimaan uusi elinkeinoverolain 18 a §. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.
Säännöksellä rajoitetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkomenojen vähennyskelpoisuutta (rajoitus koskee ns. intressiyhteyskorkoja). Säännöksen mukaan korkomenot saadaan vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin.
Korkotulot ylittävät korkomenot (nettokorkomenot) voidaan vähentää täysimääräisesti silloin, kun ne ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Korkovähennysrajoituksia sovelletaan nettokorkomenojen määrään kokonaisuudessaan, kun nettokorko-menot ylittävät 500 000 euroa.
Korkovähennysoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi lisää muuttamalla prosenttimäärää, joka lasketaan oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Voimassa olevan elinkeinoverolain 18 a §:n mukaan nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia, jos ne ylittävät 30 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (ns. EBITDA-raja). Prosenttimäärä ehdotetaan muutettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin.
Lisäksi prosenttiosuuden laskentapohjaa eli niin sanottua oikaistua elinkeinotoiminnan tulosta ehdotetaan pienennettäväksi. Laskentapohjaa muutettaisiin siten, että rahoitus-omaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia ei lisättäisi elinkeinotoiminnan tulokseen.
Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistetaan
Hallitusohjelman mukaan veropohjaa laajennetaan valtiontalouden vahvistamiseksi. Tämän mukaisesti esityksessä ehdotetaan edustusmenojen vähennyskelpoisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että edustusmenot olisivat elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa kokonaan vähennyskelvottomia menoja. Nykyisin elinkeinotoiminnan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneista edustusmenoista voi vähentää 50 prosenttia.
T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaika lyhenee vuodella
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan lain mukaan osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus verovuosina 2013–2015 tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys.
Esityksessä ehdotetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan lain soveltamisaikaa lyhennettäväksi siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015.
Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään vuodella
Esityksessä ehdotetaan tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskevan lain (699/2012) soveltamisaikaa lyhennettäväksi siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015. Tällä hetkellä voimassa olevan sääntelyn mukaan lakia sovelletaan verovuosilta 2013–2015 toimitettavissa verotuksissa.
* * * * *
EK korostaa, että tiedot edellä mainituista veromuutoksista perustuvat lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen. Esitettyjen muutosten lopullinen sisältö selviää vasta lakiesityksen eduskuntakäsittelyn jälkeen. Vahvistetuista veromuutoksista tiedotetaan joulukuun jäsenkirjeessä.
Lisätietoja:
Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, puh. 040 557 4937, sähköposti: tero.honkavaara(at)ek.fi