Viikon kysymys: Mikä on taantuma?

Yksi talouskeskustelujen yleinen, mutta samalla kovin väärinymmärretty termi on taantuma.

Taloustieteen perusoppikirjoissa taantumalla tarkoitetaan aikaa, jolloin talouden kehitys monilla eri mittareilla (bkt, työllisyys, muut muuttujat…) tarkasteltuna on heikkoa. Mitään yksiselitteistä raja-arvoa esimerkiksi bkt:n kasvuvauhdille ei kuitenkaan useimmin määritellä. Esimerkiksi USA:ssa on erillinen komitea, joka jälkikäteen määrittää ”viralliset” taantumajaksot lukuisten indikaattoreiden perusteella.

Vähän eri käsite on kasvutaantuma, jolla tarkoitetaan selvästi talouden trendiä vaisumpaa kehitystä. Tästä olisi kyse, jos esimerkiksi Kiinan vauhdikas talouskasvu hidastuisi vaikkapa kolmeen prosenttiin. Kasvutaantuma on siis mitä suhteellisin käsite: jos Suomen bkt kasvaisi kolmen prosentin vuosivauhtia, kyse olisi aivan muusta kuin taantumasta.

Uutiskielessä on ikävästi yleistynyt puhe ”teknisestä taantumasta”, jolla tarkoitetaan kahta peräkkäistä negatiivisen bkt-kasvun vuosineljännestä. Pelkästään tällaisen yksisilmäisen mittarin käyttäminen voi johtaa suorastaan koomisiinkin päätelmiin erityisesti pienissä ja suhdanneherkissä maissa kuten Suomi.

Voimakkaasti heilahteleva talous voi vaikkapa olla selvästi laskevalla trendillä (=taantumassa), mutta joka toisen neljänneksen kasvu on silti aavistuksen plussalla jolloin teknisen taantuman kriteeri ei täyty. Ja parin viime vuoden aikana kun Suomen bkt-luvut ovat olleet nollan tuntumassa, välillä on jo ehditty julistaa taantuma päättyneeksi kun tilastolukuja on päivitetty juuri nollan yläpuolelle. Kunnon kasvu ei kuitenkaan ole käynnistynyt ja työttömyys on kasvussa – jos meillä olisi amerikkalaistyyppinen komitea määrittelemässä taantuman loppua, olisimme edelleen tukevasti taantuman puolella pienistä valonpilkahduksista huolimatta.

Entäpä sitten lama? Sillekään ei yksikäsitteistä määritelmää kirjoista löydy. Mutta lyhyesti – jos taantuma on poikkeuksellisen vakava, pitkäkestoinen ja/tai syvä, silloin se ansaitsee hyvällä syyllä erityiskohtelun ja voidaan luokitella lamaksi.

Talouskeskiviikon blogi: Onko Suomen talouskasvu hidastunut pysyvästi?