VN:n selvityksen mukaan EU:n tietosuoja-asetus tuottaa yrityksille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia
Suomessa on julkaistu kaksi Valtioneuvoston hankkeina toteutettua selvitystä palvelemaan tietosuoja-asetuksen kansallista voimaansaattamista ja siihen liittyvää valmistelua. Ensimmäinen selvitys on haravoinut kansallisen lainsäädännön muutostarpeita ja toinen asetuksen vaikutuksia yrityksille.
EK:n tietosuojasta vastaavan asiantuntija Veli Sindan mukaan yritysvaikutuksia koskeva tutkimus tukee jo aiemmin vallinnutta käsitystä tietosuoja-asetuksen merkityksestä yrityksille.
– Luvassa on hallinnollista taakkaa, organisatorisia sekä teknisiä muutostarpeita sekä uusista tulkinnallisesti avoimista säännöksistä aiheutuvaa epävarmuutta. Toisaalta asetuksessa on selkeä oikeuksien ja velvollisuuksien ydinalue, joka ajaa yrityksiä valmistelutoimiin jo ennen asetuksen voimaantuloa. Nyt kun aikaa tietosuoja-asetuksen kansalliseen soveltumiseen on alle vuosi, jokaisen yrityksen on syytä olla aktiivinen henkilötietojen käsittelynsä osalta sen asetuksenmukaisuuden turvaamiseksi.
Toisilla työtä on enemmän luvassa kuin toisilla. Vähiten työtä on edessä niillä yrityksillä, jotka ovat jo aiemman henkilötietolainsäädännön vallitessa ottanut tietosuojakysymykset huomioon laajasti. Asetuksen velvoitteet tosin ovat aiempaa täsmällisempiä ja vieläpä sanktioituja; Sen voimaantullessa kaikki yritykset joutuvat peilaamaan omaa henkilötiedon käsittelyään uuden asetuksen oikeuksia ja velvollisuuksia vasten ja lisäksi yritysten on taattava riittävä käsittelyn taso myös jatkossa.
Etenkin pienet yritykset tarvitsevat selkeää tietoa uusista velvoitteista ja henkilötietojen sääntelystä.
– Tarvitaan riittävästi viranomaisresursseja antamaan yrityksille suosituksia ja neuvontaa uuteen sääntelyyn.
Liittoyhteisöllä on Sindan näkemyksen mukaan erityinen vastuu siitä, että yritykset ovat valveilla asetuksen tulon suhteen.
– Asetuksen teknisyydestä ja vaikeaselkoisuudesta johtuen perinteinen oppaiden lanseeraus ei aina kuitenkaan tunnu riittävältä ratkaisulta käytännön ongelmiin. Asiantuntemuksen ja tietosuojatietoa tarvitsevat yritykset on tärkeätä kohdata myös henkilökohtaisella tasolla, ei pelkästään yleiskuvaavien oppaiden ja laaja-alaisten koulutusten avulla.
Helpotuksena Sinda kertoo, että tietosuoja-asetuksessa on paikoin kansallista liikkumavaraa, jota on valmisteilla olevassa uudessa tietosuojalainsäädännön mietinnössä myös pyritty huomioimaan — etenkin tiettyjen oikeustilojen pitämiseksi ennallaan.
Samalla kun liikkumavaran käytön on pelätty johtavan Euroopan maissa toisistaan poikkeaviin kansallisiin lainsäädäntöratkaisuihin, Suomessa liikkumavaran hyödyntämisen seurauksena mm. työelämän sääntely ja sananvapauden käyttö pysynee pitkälti entisellään ja ratkaisuna tämä on omiaan helpottamaan asetuksen tuloa osaksi toimijoiden arkea. Mietintö julkaistaan lähiaikoina.
– Samoin myönteistä on myös se, että Suomen lainsäädäntö on useita satoja lakeja kattavan valtioneuvoston selvityksen mukaan jo nyt varsin hyvin EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen. Useita nykytilan mukaisia ratkaisuja voidaan edelleenkin noudattaa, joten asetuksesta aiheutuvien muutosten ohella myös tiettyä jatkuvuutta on nähtävissä.
Valtioneuvoston selvitykset:
