Vuorotteluvapaalain muutokset tuovat säästöjä ja pidentävät työuria

EK:n näkemyksen mukaan kolmikantaisen työryhmän hyväksymä malli vuorotteluvapaajärjestelmän ehtojen tiukennuksesta on hyvä kompromissi ja osoittaa työmarkkinaosapuolilta vastuukantoa vaikeassa talouden tilanteessa.

Työryhmän esityksen on arvioitu lisäävän työllisyyttä. Vuorottelukorvausmenot pienisivät noin 20 prosentilla. Säästöjä ratkaisu toisi koko järjestelmän osalta 22–26 miljoonaa euroa ja valtion osalta noin 10–12 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskeistä esityksessä on, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytyksenä oleva työhistoriavaatimus pitenee merkittävästi eli 16 vuoteen. Vapaan käytölle tulee yläikäraja, joka on nykyisen työeläkejärjestelmän voimassa ollessa 60 vuotta. Lisäksi sijaiseksi palkataan jatkossa aidosti työtön työnhakija, kun pääsääntönä on, että sijaisen tulee olla ollut työtön vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Työhistoriavaatimuksen pidentäminen johtaa siihen, että vuorotteluvapaata pidetään jatkossa nykyistä enemmän työurien keskivaiheella tai loppupuolella, ei alkupuolella. Yläikäraja puolestaan poistaa mahdollisuuden hyödyntää järjestelmää niin, että eläkkeelle jäämistä käytännössä aikaistetaan.

– Näillä molemmilla toimilla tuetaan työurien pidentämiseen tähtääviä tavoitteita. Lisäksi vuorotteluvapaan kohdentuminen jatkossa työuran keski- ja loppupuolelle vastaa nykyistä paremmin työssä jaksamisen haasteisiin, toteaa EK:n asiantuntija Minna Etu-Seppälä.

EK:n kannalta olennaista on, että myös jatkossa tarkastellaan kriittisesti vapaajärjestelyjä, jotka nykyisellään lyhentävät työaikaa ja työuria. Vuorotteluvapaan ohella tähän kuuluu työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu keskustelu loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille.