Vuorotteluvapaalle pääsyn edellytykset kiristyvät
Vuorotteluvapaalainsäädäntöä esitetään muutettavaksi osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Muutosten tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja hakea säästöjä valtiolle. Vapaalle pääsyn edellytyksenä oleva vaatimus työhistoriasta pitenee nykyisestä 10 vuodesta 17 vuoteen ja vapaan käytölle tulee yläikäraja.
Maan hallitus totesi rakennepoliittisessa ohjelmassaan elokuussa 2013, että vuorotteluvapaan uudistus valmistellaan siten, että järjestelmän käyttöä rajoitetaan.
Uudistusta pohtinut työryhmä sai yksimielisen esityksensä valmiiksi marraskuussa. Jatkovalmistelu käynnistyy nyt tammikuussa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2014.
Keskeistä esityksessä on, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytyksenä oleva työhistoriavaatimus pitenee merkittävästi nykyisestä 10 vuodesta 17 vuoteen ja vapaan käytölle tulee yläikäraja. Yläikärajaksi esitetään lakisääteisen vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella eli nykyjärjestelmällä yläikärajaksi tulisi 60 vuotta.
Työhistoriavaatimuksen pidentäminen johtaa siihen, että vuorotteluvapaata pidetään vastaisuudessa työurien keskivaiheella tai loppupuolella. Se tukee lain yhtä keskeistä tavoitetta nykyistä paremmin eli pidempään työelämässä olleiden työssä jaksamista. Sillä voi olla vaikutusta myös työurien pidentymiseen.
Työurien pidentämiseen tähtää myös vuorotteluvapaan käytölle esitettävä yläikäraja, joka voimaan tullessaan estää vapaan yhdistämisen eläkkeelle jäämiseen.
Työllisyyttä työryhmän esityksen arvioidaan lisäävän vuositasolla vähintään 1 400 henkilötyövuodella. Säästöjä ratkaisu tuo vuodessa arviolta 18–22 miljoonaa euroa.
EK: vapaajärjestelyt kriittiseen tarkasteluun
Maan hallitus otti kantaa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon marraskuun lopulla ja totesi, että vuorotteluvapaalain uudistaminen toteutetaan työryhmän esityksen ja hallituksen linjauksen mukaisesti. Hallitus linjasi, että jatkovalmistelussa on tarkasteltava myös niiden ehtojen tiukentamista, jotka koskevat vuorotteluvapaalle jäävän henkilön tilalle otettavaa sijaista.
EK:n mielestä on olennaista tarkastella vastaisuudessakin kriittisesti olemassa olevia vapaajärjestelyjä, jotka lyhentävät nykyisellään työaikaa ja työuria. Vuorotteluvapaan ohella tähän ryhmään kuuluu mm. työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu selvitys mahdollisuudesta siirtää loppiainen ja helatorstai lauantaille.