Yhteistyö verotuksen prosesseissa on koko Suomen etu
Koronan seuraukset joillekin yrityksille ovat tuhoisia. Liikevaihdon kutistuessa pienenevät myös yritysten maksamat verot. Samaan aikaan verovaroja tarvitaan ehkä kipeämmin kuin koskaan taudin seurausten pehmentämiseksi ja yhteiskunnan uudelleenrakentamiseksi. On koko Suomen etu, että yritykset ja verottaja ymmärtävät toistensa arkea ja tekevät tiivistä yhteistyötä niin normaalioloissa kuin poikkeustilassakin, kirjoittavat Verohallinnon Kati Kalliomäki ja EK:n Tiina Ruohola Talouselämässä 15.5.2021.
Jatkuva ja pitkäjänteinen yhteistyö elinkeinoelämän ja Verohallinnon välillä on avainasemassa prosessien saumattomuuden varmistamiseen. Hiljattain ratkoimme yhteistyössä postinkulun muutoksesta aiheutuneen parannustarpeen. Vielä joitakin vuosia sitten Postin palvelulupaus oli tuoda posti seuraavaksi tai sitä seuraavaksi päiväksi perille. Nyt palvelulupaus on tuoda kirje neljänneksi arkipäiväksi. Verohallinnon ALV-asioita koskevissa selvityspyynnöissä oli aiemmin standardina 2 viikon vastausaika. Nyt tämä nostettiin 3 viikkoon yritysten toiveiden vuoksi.
Viikko sinne tai tänne vaikuttaa pieneltä asialta, mutta muutos on hyvä esimerkki win-win tilanteesta. Verohallinnosta on toki ennenkin saanut lähes poikkeuksetta lisäaikaa selvityspyyntökirjeiden vastausten antamiseen. Se kuitenkin edellytti yritykseltä soittoa Verohallintoon eli kallisarvoista resurssia: aikaa – sekä yritykseltä että virkailijalta. Muutos tehosti prosesseja molemmissa päissä ja tuo aika on käytettävissä johonkin muuhun.
Suomen kokoisessa maassa ei pärjätä vastakkainasettelulla vaan yhteistyöllä. Joskus kuulee näkemyksiä, että verottajan pitäisi pysyä kaukana veronmaksajista eikä ainakaan keskustella näiden kanssa. Käsitys on vahingollinen molempien osapuolien kannalta. Ennakoitava ja yhteistyökykyinen verottaja luo osaltaan toimintaympäristön, joka kannustaa yrittämään ja toimii myös ulkomaisten investointien houkuttelijana. Toimiva yhteiskunta on myös yritysten etu. Verotuksen sujuvuus, läpinäkyvyys ja toimivuus ovat tänä päivänä koko ajan merkittävämmässä roolissa. Samanaikaisesti vaivaton asiointi takaa verotulojen tehokkaan keräämisen eli verokertymän. Verohallinnon ja elinkeinoelämän välisellä keskustelulla löydetään pullonkaulat ja autetaan toista ymmärtämään asian eri näkökulmat.
Verohallinto kyselee yrityksiltä tietoa varmistaakseen oikean verokertymän. Yritykset vastaavat kysymyksiin, koska se on niiden velvoite. Verotusprosessin on oltava sujuva. Automatisoitavat rutiiniasiat automatisoidaan. Ennakoivalla asiakaspalvelulla pyritään välttämään tilanteet, joissa veroja täytyy korjailla jälkikäteen, joskus jopa oikaisujen tai oikeusprosessien kautta. Sellainen on kallista ja turhauttavaa.
Elinkeinoelämän edustajat saavat kentältä jatkuvasti viestejä asioista, joita yrittäjien on vaikea ymmärtää tai joissa prosessit tökkivät. Joskus vaikeat asiat liittyvät verotukseen. EK toimii viestikapulana yrityskentän ja Verohallinnon välillä. Usein ei tarvita edes lainsäädäntömuutoksia, vaan monia asioita voidaan saada parempaan suuntaan myös tehostamalla prosesseja. Se ei tapahdu ilman avointa kommunikointia vaikeitakaan asioita väistämättä.
Laki rajoittaa Verohallinnon tulkintoja. Kun tarve lainmuutokselle huomataan, elinkeinoelämä ja Verohallinto voivat myös yhdessä esittää ministeriön suuntaan toiveita uudesta lainsäädännöstä. Hyvä esimerkki saumattomasta yhteistyöstä on korona-ajan maksujärjestelyhelpotukset yrityksille.
Myös yritysten veronmaksun helpotukset korona-aikana vaativat sekä näkemystenvaihtoa että yhteistä viestintää. Veronmaksuun liittyvät lakimuutokset eivät valu arjen käytännöiksi, jolleivat yritysten edunvalvojat ja verottaja puhu samaa kieltä ja tiedota muutoksista samoilla, ohjaavilla viesteillä.
Hyvin voivat yritykset ovat verokertymän kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Siksi yhteistyöhön panostaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Talouselämässä 15.5.2021
