Ehdotus hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta (EK-2013-85)

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta. Lausuntonaan EK toteaa seuraavaa:

Vesihuollon yleinen kehittäminen yritystoiminnan näkökulmasta

Vaikka yritykset ovat pääosin vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolella, on vesihuoltolaitosten tarjoamilla vesihuoltopalveluilla elinkeinoelämälle vähäistä suurempi merkitys. Esimerkiksi elintarviketeollisuus ostaa yli 80 prosenttia talousvedestään vesihuoltolaitoksilta ja EK:n edustamien pienten ja keskisuurten yritysten (96 % jäsenyrityksistä) talousvedensaanti ja jätevesien käsittely on suurelta osin riippuvaista näistä palveluista.

Yritysten nykyiset sopimukset vesihuoltolaitosten kanssa turvannevat suhteellisen hyvin vesihuoltopalveluiden jatkuvuuden esimerkiksi ehdotettua uutta toiminta-alueen laajentamista tai supistamista harkittaessa. Tästä huolimatta lakiin tulisi harkita kuntien vesihuollon kehittämissuunnittelun yhteyteen (5 §) myös elinkeinoelämän tarpeiden jonkinasteinen kartoitus, jotta toiminta-alueen kaikkien vesihuoltopalvelujen käyttäjien pitkänajan tarpeet olisivat selvillä.

Vesihuoltopalveluiden häiriötön saanti ja toimitettavan talousveden laatu

Lakiin ehdotetaan uutta 15 a §:ää, jonka nojalla vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia vesihuoltopalveluista myös ns. häiriötilanteissa ja tarpeen mukaan myös tuottaa korvaavia palveluita palvelukatkojen yhteydessä. Säännöksen soveltamisalaan kuuluisivat myös vesihuollon verkostoon liittyneet yritysasiakkaat, joita laki ei muutoin koske. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että laitoksen tulisi tiedottaa sopimuskumppaneita välittömästi erilaisista häiriötilanteista ja niiden uhista.

EK pitää kyseistä säännöstä tarpeellisena ja kannattaa sitä. Jatkovalmistelussa olisi vielä harkittava sitäkin, että vesihuoltolaitoksella olisi lakiin perustuva velvollisuus viipymättä tiedottaa häiriötilanteista ja veden laatuvirheistä myös lain soveltamisalan ulkopuolisia yritysasiakkaita. Nykyisin ei ole sopimuksin voitu kaikissa tilanteissa turvata yritysten viivytyksetöntä tietojen saantia, mistä on aiheutunut yrityksille erilaisia haittoja ja taloudellisia menetyksiä.

Vesihuoltolaitosten yhtiöittäminen

Vesihuoltolakiin ehdotetaan erityissäännöstä siitä, että kunnan on yhtiöitettävä omistamansa vesihuoltolaitos, jos se toimii kilpailluilla markkinoilla (20 a §). EK kannattaa kilpailluilla markkinoilla tapahtuvan kunnallisen elinkeinotoiminnan yhtiöittämisvelvollisuutta, ja ylipäätään julkisten palvelujen avaamista kilpailulle. Esityksen perusteella säännöksen tarve vesihuoltolaissa jää kuitenkin epäselväksi. Valtiovarainministeriö valmistelee tällä hetkellä kuntalakiin yhtiöittämisestä sääntelyä, ja kuntalaki ulottuu yleislakina kaikkeen kunnalliseen toimintaan, myös vesihuoltolaitostoimintaan.

Jos erityisiä syitä täydentävään sääntelyyn vesihuoltolaissa kuitenkin on, esityksen perusteluja tulisi tarkistaa. Ehdotuksen perusteluissa esimerkiksi mainitaan, että yhtiöittäminen voisi tulla kyseeseen silloin, kun laitos toimittaa vettä suuria määriä teollisuuslaitoksille. EK:n näkemyksen mukaan veden toimitus markkinatoimijoille ei vielä yksinään tarkoita kilpailluilla markkinoilla oloa ja yhtiöittämisvelvoitetta, vaan kilpailluilla markkinoilla ja yhtiöittämisvelvoitteen piirissä oltaisiin silloin, jos vesihuoltolaitoksella olisi todellisia tai potentiaalisia kilpailijoita vedenmyynnille samoille teollisuuslaitoksille.

Toiminnan ja talouden läpinäkyvyys sekä maksujen kohdentaminen

EK pitää kannatettavina ja tärkeinä ehdotuksia, joilla vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä parannettaisiin ja vesihuolto eriytettäisiin kirjanpidollisesti muista toiminnoista ns. monialayhtiöissä. Kunnat ovat esityksen mukaan tulouttaneet laitoksista itselleen suhteellisen suuriakin tuottoja samalla, kun korjausvelka on päässyt kasvamaan. Esityksen mukaan korjausvelka tulee tulevaisuudessa nostamaan vesihuollon maksuja merkittävästi.

Tavoitteena lainsäädännön uudistamisessa tulisi toiminnan läpinäkyvyyden lisäksi olla, että vesihuoltolaitosten taloudenpito pitkälläkin aikavälillä varmistaa kohtuuhintaiset ja hyvälaatuiset vesihuoltopalvelut. Valmistelussa voisi koettaa vielä löytää keinoja siihen, että maksut ohjautuisivat ensisijaisesti asianmukaiseen vesihuoltoon sekä vesihuoltoverkoston ylläpitämiseen, kehittämiseen ja korjaamiseen.

Hulevesien hallinta

Esityksessä ehdotetaan, että maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin uusi luku hulevesien hallinnasta. Esityksen mukaan kiinteistön omistajan ja haltijan olisi huolehdittava hulevesien hallinnasta kiinteistöllään, mutta kunta voisi myös määrätä kiinteistön liittymään kunnan hulevesijärjestelmään. Kunta voisi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle erityyppisiä hulevesien hallintaa koskevia muita määräyksiä, kuten hulevesien maahan imeyttämisestä, viivyttämisestä ja tarkkailusta sekä käsittelystä kiinteistöllä. Kunta voisi periä yhdyskunnan hulevesien hallintajärjestelmän avulla tehtävästä hulevesien hallinnasta maksua. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan uutta lukua asiasta, järjestelmän pääpiirteitä ei olisi tarkoitus muuttaa olennaisesti nykyisestä.

EK pitää tärkeänä uusien hallinnointikeinojen kehittämistä hulevesien viemäröinnin ohelle, jotta mahdollisesti aiheutuvilta terveys-, turvallisuus- tai omaisuushaitoilta voidaan välttyä. Samalla maksujen ja ehdotettujen määräysten tulisi kuitenkin olla kohtuullisia. EK ehdottaakin, että esityksen perusteluissa kuvatut maksujen sekä määräysten kohtuullisuusvaatimukset kirjataan lain säännöksiin. Kun yritykset ovat pääasiassa vesihuoltolain soveltamisen ulkopuolella, esityksessä olisi hyvä selventää, missä määrin uusi hulevesien hallinta ja siitä aiheutuvat kustannukset yrityksille kiinteistön omistajana tai haltijoina eroaisivat nykyisestä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Infra ja ympäristö

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala