EK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muuttamisesta

Valtiovarainministeriö | 29.5.2025 | VN/7982/2025

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää lausuntopyynnöstänne otsikkoasiassa.

Lausuntonamme esitämme kunnioittavasti seuraavan.

Yhteenveto

• Soveltamisala: ehdotettua muutosta tulisi soveltaa myös ennen poikkeuksen säätämistä aloitettuihin ja valmistuneisiin kriittisiin ja laajamittaisiin infrahankkeisiin

• Voimaantulo: lakia tulisi soveltaa jo vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa

• Laajamittaisuus: laissa tulisi määritellä laajamittaisuuden käsite, jotta vältytään tulkintaerimielisyyksiltä.

• Toimivalta: Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi määritellä poikkeuksen piiriin kuuluvien toimijoiden lisäksi poikkeuksen piiriin kuuluvat hankkeet, ei Verohallinnon.

• Jaottelusta ja selvityksestä vapauttaminen: vapauttamisen tulisi koskea myös yhteisöitä, joilla on vähäistä muuta kuin säännöksessä tarkoitettua toimintaa.

• Esitysluonnokseen olisi toivottavaa saada havainnollistavia esimerkkejä, joissa käydään läpi nettokorkomenojen vähennysoikeutta eri tilanteissa.

Yksityiskohtaiset kommentit

EK pitää erittäin tärkeänä, että korkovähennysoikeus mahdollistetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisille investoinneille. Asia on tärkeä jo toteutuneille investoinneille ja ilman ehdotettua muutosta tulevien investointihankkeiden toteutuminen voisi vaarantua. Pitkään valmistelussa ollut esitys on tärkeä saada voimaan mahdollisimman pian ja sitä tulisi soveltaa jo vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa. Säännöstä ja sen perusteluita tulisikin tarkentaa siten, että olisi säännöstä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aloitettuihin ja toteutettuihin, 2 momentin mukaisiin kriittisiin ja laajamittaisiin infrahankkeisiin.

Hankkeen kuuluminen säännöksen soveltamisalaan edellyttäisi, että hankkeella tuotetaan, kehitetään, käytetään tai ylläpidetään laajamittaista infrastruktuuria. Luonnoksessa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty, miten laajamittaisuutta arvioidaan.

Hankkeen toteuttavan toimijan tulisi kuulua ns. CER-direktiivin mukaiseen kriittisen toimijan luetteloon. CER-direktiivin mukaiset kriittiset toimijat tunnistaisi energia-alan osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Esitysluonnoksessa ei ole kuitenkaan määritelty, kuka tunnistaa ne kriittisten toimijoiden hankkeet, jotka kuuluvat esityksen soveltamisalaan.

EK esittää muiden lausunnonantajien tavoin, että työ- ja elinkeinoministeriö tunnistaisi myös kriittisen yhteisön energiahankkeet. Hankkeen kuulumisesta säännöksen soveltamisalaan on myös perusteltua saada sitova ennakkotieto.

Esitysluonnoksen mukaan yhteisön on selvitettävä erikseen infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta saadut tulot ja muusta toiminnasta saadut tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja muut vähennykset samoin kuin mainittuihin toimintoihin kohdistuvat varat ja velat. Selvitys- ja kohdistamisvaatimus on merkittävä hallinnollinen taakka alan toimijoille. Sen vuoksi EK esittää, että vapauttamisen tulisi koskea myös yhteisöjä, joilla on vähäistä muuta toimintaa kuin pykälässä tarkoitettua. Tämä voitaisiin määrittää esimerkiksi niin, että mikäli yhtiön toiminta muodostuu pääasiassa infrastruktuurihankkeesta ja ns. muuta toimintaa on vain vähän (esimerkiksi alle 10 % yhtiön liikevaihdosta), 18 c §:n 4 ja 5 momenteissa tarkoitettua jaottelua ja selvitystä ei tarvitsisi tehdä.

Yhdymme Energiateollisuus ry:n lausunnossaan esittämiin huomioihin.