EK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain kumoamiseksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

Työ- ja elinkeinoministeriö | VN/20373/2025 | 2.3.2026

EK:n lausunto lausuntopalvelussa:

Yleiset kommentit esityksestä

Esityksessä ehdotetaan, että yhteistoiminta-asiamiehestä annettu laki kumottaisiin ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto lakkautettaisiin.

Yhteistoimintalainsäädännön valvontatehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle. Henki-löstörahastojen valvonta ja henkilörahastorekisterin ylläpito siirrettäisiin Patentti- ja rekisteri-hallitukselle.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi. EK tulee esitettyä tavoitetta tehostaa työelämälainsäädännön valvontatehtävien organisointia ja pyrkimystä säästää valtionhallinnon toimintamenoja. Pidämme yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän lopettamista ja tehtävien siirtoa työsuojeluhallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallitukselle kannatettavina ja perusteltuina.

Patentti- ja rekisterihallitus on tarkoituksenmukainen taho järjestämään henkilöstörahastoja koskevat rekisteröinnit. Ehdotamme, että Patentti- ja rekisterihallituksen rooli rajoitettaisiin rekisteröinnin muodollisten vaatimusten selvittämiseen ja rekisteröitävien muutosten ja tietojen hallinnointiin. Tämä mahdollistaisi henkilöstörahastoja koskevan viranomaismaksurakenteen pysyttämisen nykyisellään eli rekisteröintimaksuina ja toimenpidemaksuina.

Esitetty henkilöstörahastojen rekisteröintiä ja valvontaa koskeva ratkaisu ei vähentäisi henkilöstörahastoihin liittyvää viranomaisen työmäärää eikä tehostaisi ja helpottaisi henkilöstörahastojen toimintaa.

Viranomaiselta poistettaisiin palkkiomallien ja palkkiokäsitteen tulkintaan liittyvä rooli, joka myös osaamisvaatimuksiltaan poikkeaa Patentti- ja rekisterihallituksen nykyisestä toiminnasta.

Henkilöstörahastotoiminta on vakiintunut. Henkilöstörahastojen perustamista ja ylläpitämistä tukevat palveluntarjoajat tuntevat palkkiomallien vaatimukset. Palkkiomalleja koskeva valvonta ei ole enää aiemmilla tavoin tarpeen sen vuoksi, että Verohallinto on antamillaan syventävillä ohjeilla ja muilla toimillaan aktiivisesti toteuttanut palkkiomalleja koskevaa neuvontaa ja valvontaa. Nämä toimet Verohallinto on toteuttanut ja voinut toteuttaa sitä koskevan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Käytännössä edellä kuvatut toimet voitaisiin toteuttaa lainsäädäntöteknisesti siten, että henkilöstörahastolaista poistettaisiin eräät nykyiset yhteistoiminta-asiamiestä koskevat säännökset.

Laki henkilöstörahastolain muuttamisesta

14 § Rekisteröinti

Rahaston rekisteröintiä koskevaa nykyisen henkilöstörahastolain 14 §:ää tulisi muuttaa siten, että ”Patentti- ja rekisterihallituksen on saatuaan perusilmoituksen rekisteröitävä henkilöstörahasto, jos se on vastaanottanut henkilöstörahaston rekisteröimiseksi vaadittavat tiedot.” Rekisteriviranomaiselta ei enää muilta osin edellytettäisi sen selvittämistä, että rekisteröinnillä ei ole lakiin perustuvaa estettä.

32 § Ilmoitus henkilöstörahastoerien määräytymisperusteista ja niiden muutoksista

Henkilöstörahastolain 32 §, joka koskee ilmoitusta henkilöstörahastoerien määräytymisperusteista ja niiden muutoksista, voitaisiin poistaa kokonaisuudessaan laista. Näin rahastoilla ei olisi velvollisuutta ilmoittaa määräytymisperusteista ja niiden muutoksista. Muiden henkilöstörahastolain säännösten perusteella työnantajilla olisi edelleen velvollisuus tehdä päätös henkilöstörahastoerien määräytymisperusteista ja dokumentoida ne.

38 § Palkkio-osuuden siirtäminen henkilöstörahastoon

Vastaavasti voitaisiin poistaa henkilöstörahastolain 38.2 §:n (Palkkio-osuuden siirtäminen henkilöstörahastoon) lopusta ilmenevä ilmoitusvelvollisuus eli ”Henkilöstörahastoon siirrettävissä olevan palkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yrityksen on päätettävä 10 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa ja rahaston on ilmoitettava määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yhteistoiminta-asiamiehelle.”

56 § Purkamisperusteet

Henkilöstörahastolain rahaston purkamisperusteita koskevan 56.1 §:n kohdan 5 mukaan henkilöstörahasto on purettava, jos henkilöstörahasto ei täytä tässä laissa säädettyjä vaatimuksia eikä asiantilaa ole korjattu yhteistoiminta-asiamiehen asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään kolme vuotta. Viranomaisen asettaman määräajan sijaan purkamisperuste voitaisiin määritellä laskettavan kiinteänä määräaikana laissa säädettyjä vaatimuksia vastaan olevan asiantilan täyttymisestä, missä tilanteessa ei olisi tarvetta viranomaisen asettamalle määräajalle.

63 a § Toimivaltuudet henkilöstörahastojen valvonnassa

Yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 9 §:n mukaista toimivaltuutta henkilöstörahastojen valvomiseksi ei olisi tarvetta ottaa muutettuun henkilöstörahastolakiin.  Patentti- ja rekisterihallitukselle voisi tarvittaessa määritellä suppeamman sen rekisterinpitotehtäviä koskevan valvontaoikeuden.

65 § Valvontamaksu

Uusi rahastopääomaperusteinen vuosimaksu lisäisi selvästi rahastojen kuluja. Se vaikeuttaisi uusien rahastojen perustamista, vähentäisi kiinnostusta niiden käyttöön ja pahimmillaan voisi johtaa perustettujen rahastojen purkamiseen. Uusi vuosittainen valvontamaksu mahdollistaisi myös edelleen jatkuvan rahastojen kulujen kasvamisen. Käyttöönotetun maksun maksuasteen korottamisen kynnys on pienempi kuin uuden maksun perustaminen. Vuosittaista valvontamaksua ei tulisi ottaa käyttöön, vaan kattaa toiminnan kustannukset käsittelymaksuin.

Laki henkilöstörahaston valvontamaksusta

1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Vuosittaista valvontamaksua ei tulisi ottaa käyttöön, vaan kattaa toiminnan kustannukset käsittelymaksuin.