EK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi

Valtiovarainministeriö | VN/11289/2024 | 24.6.2025

Lakiehdotusten tarve ja tavoitteet

EK katsoo, että esityksen tavoite keventää merituulivoiman verotusta on erittäin kannatettava. On tärkeää, että Suomen verotuksen kokonaisuus on kilpailukykyinen suhteessa muihin maihin. Voimalaitosten kiinteistöverotuksen tulisi olla kohtuullista ja paremmin linjassa muun teollisuuden kanssa. Esitysluonnoksessa valittu sääntelytapa muodostuu kuitenkin monimutkaiseksi. Tavoite verotuksen keventämisestä voitaisiin toteuttaa myös esimerkiksi erillisen veroprosentin kautta. Toisaalta ennakoitavuuden ja investointiympäristön selkeyden kannalta merituulivoiman verotuksen pelisäännöt on tärkeintä saattaa voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

EK yhtyy Energiateollisuus ry:n lausunnossaan esittämiin huomioihin.

Kiinteistöveropohja Suomen talousvyöhykkeellä

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että valtion jako-osuus Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöverosta olisi 80 prosenttia ja kuntien jako-osuus olisi 20 prosenttia. Kuntien jako-osuuksien laskentaa koskevat säännökset vaikuttavat monimutkaisilta ja voivat johtaa tulkintaongelmiin. Esitys laajentaa kiinteistöveron soveltamisalaa Suomen talousvyöhykkeelle. Talousvyöhykkeen hyödyntäminen ja luvitus on valtion vastuulla, joten verotulojen kohdistaminen tältä osin osittain valtiolle on ymmärrettävä ratkaisu, vaikka kiinteistöveron tuotto kuuluu veron luonne huomioiden paikallistasolle.

Hankkeiden hyväksyttävyyden kannalta on ymmärrettävää, että rannikon kunnat saavat kiinteistöverotuloa talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeista. Käytäntö on kuitenkin perusteltu ainoastaan talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeissa, joissa kunnat jäisivät muuten ilman kiinteistöverotuloa. Kyseistä käytäntöä ei tule soveltaa laajemmin voimalaitosten kiinteistöverotuksessa.

Kuntakohtaisista jako-osuuksista tulisi säätää verontilityslaissa, kuten myös yhteisöveron jako-osuuksien osalta säädetään.

Muita huomioita

EK katsoo, että kiinteistöveron tuottojen ei pidä kuulua valtionosuuksien tasausjärjestelmän piiriin. Tasaus ei muuta sitä, että kunta saa täysimääräisesti kunnan alueelta kertyvän kiinteistöveron. Tasauksesta seuraa kuitenkin se, että kunnan kiinteistöveropohja vaikuttaa käänteisesti valtionosuuksien määrään. Kiinteistön omistajan maksettavaksi tuleva, kiinteistön arvonnoususta johtuva kiinteistöveron lisäys ei jää täysimääräisesti kiinteistön sijaintikunnalle, eikä tämän vuoksi tule myöskään kiinteistön omistajan hyväksi. Vastaavasti kunta ei hyödy täysimääräisesti kunnan kiinteistöveropohjaa kasvattavista toimista, kuten kaavoituksesta taikka investoinneista infrastruktuuriin tai palveluihin. Tämä voi ohjata niin verovelvollisia kuin kuntia taloudellisesti tehottomaan käyttäytymiseen.

Tuulivoiman alueellinen hyväksyttävyys edellyttää, että koko veron tuotto menee sijaintikunnalle eikä sitä nakerreta tasausjärjestelmän kautta. Kuntien alueella sijaitsevat voimalaitosten kiinteistöverojen tulot tulee suunnata myös jatkossa täysimääräisesti kunnille.