Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi poikkeuksista covid-19-todistuksen esittämisvelvollisuuteen ja covid-19-testiin osallistumiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö | VN/17477/2021 | 30.6.2021

Kiitämme lausuntomahdollisuudesta ja toteamme seuraavaa:

Lähtömaan ilmaantuvuustaso -kriteeri

Eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä 105/2021 vp tartuntatautilain väliaikaissäännöksiksi koskien maahantulon terveysturvallisuustoimia sekä talousvaliokunta lausunnossaan (TaVL 23/2021 vp), perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 26/2021 vp) että sittemmin sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään (StVM 18/2021 vp) edellyttivät lakiin lisättäväksi ns. riskimaakriteerin. Eduskunta hyväksyi valiokuntien näkemykset lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä. Lakiesityksen toinen käsittely on eduskunnassa tänään 2.7.2021. Esityksen
mukaan lähtökohtaisesti kaikki maahantulijat tuli saattaa samaan prosessiin lähtömaan riskitasosta riippumatta. Tätä ei kuitenkaan pidetty oikeasuhtaisena eikä välttämättömänä.  Sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi mietintöönsä: ”Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että 16 c §:ään lisätään uusi 2 momentti, jossa säädetään siitä, että velvollisuus esittää todistus tai osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka saapuvat Suomeen sellaisesta maasta tai sellaiselta alueelta, jossa covid-19-taudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä.”

Nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa valtioneuvoston asetuksen 1 §:ksi esitetään, että:

Tartuntatautilain 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettua todistusta taikka 16 b tai16 d §:ssä tar-koitettua covid-19-testiä ei edellytettäisi henkilöltä, joka saapuu Suomeen sellaisesta maasta, jossa:

1) viimeisen 14 vuorokauden seurantajakson aikana väestöön suhteutettu covid-19-tapausten ilmaantuvuus on 100 000 asukasta kohti alle 10;

2) positiivisten covid-19-testitulosten osuus on alle 1 prosenttia; ja

3) muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä riskiä covid-19-epidemian leviämisestä Suomeen.

Kannatamme ja pidämme hyvänä riskimaakriteerin käyttöönottoa. Pidämme kuitenkin esitettyä kymmenen uuden tautitapauksen rajaa aivan liian alhaisena ja ehdotamme, että Euroopan unionin neuvoston suositusten mukaisesti se nostettaisiin 50 / 75:een riippuen positiivisten näytteiden osuudesta testatuista. 

Esitettyä kymmenen uuden tautitapauksen rajaa voidaan pitää melko näennäisenä muutoksena alkuperäiseen esitykseen. Suomen nykyinen raja on 25. EU linjaa täysin vapaan liikkuvuuden maiksi ns. vihreät maat (ilmaantuvuus on alle 50/100 000/14vrk positiivisten testitulosten ollessa alle 4 % tai 75/100 000/14vrk positiivisten testitulosten ollessa alle 1%). Linjauksen mukaan vihreät maat luokitellaan turvallisiksi eikä niiden osalta tulisi olla mitään rajoitteita tai terveysturvallisuustoimenpiteitä. Neuvoston suosituksissa huomioidaan myös mahdollinen epidemiatilanteen nopea heikkeneminen ja virusmuunnokset erillisillä työkaluilla. Komissio muistutti mm. kirjeessään 16.2.2021 jäsenvaltioita siitä, että kaikkien rajoitustoimien tulee olla syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Toimien tulisi olla EU:n tasolla yhteensovitettuja, minkä vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tarkasti neuvoston antamia suosituksia.

Maahantulon terveysturvallisuustoimien kokonaisuudella toisaalta pyritään ehkäisemään uusien virusmuunnosten tuloa maahan tai ainakin kontrolloimaan tilannetta niin, että tartuntaketjut pystytään jäljittämään ja katkaisemaan. Toisaalta kokonaisuudella pyritään suojaamaan Suomessa asuvia ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteettia.

Asetusehdotuksen perustelumuistiossa painotetaan asetuksen voimassaoloajan perusteena sitä, että elokuun 2021 loppuun mennessä THL:n arvion mukaan erityisen korkeassa vakavan koronavirustaudin riskissä olevat sekä 50 vuotta täyttäneet väestöryhmät ovat suurella todennäköisyydellä nykyisten ennakkolaskemien perusteella saavuttaneet korkean rokotuskattavuuden (> 70 %) täyden (2 annosta) rokotussarjan suhteen. Täyden rokotussarjan (kaksi annosta) saamiselle annetaan iso merkitys.

Perustelumuistiossakin kuitenkin todetaan: ” Kesäkuun lopussa 70 vuotta täyttäneistä jo 71 % on täysin rokotettuja ja osuus kasvaa edelleen. Uudet tutkimustulokset (Public Health England 14.6.2021) osoittavat lisäksi, että yksi annos Pfizer-Biontechin mRNA-rokotetta antaa yli 90 % suojan sairaalahoitoa vaativaa Delta-muunnoksen aiheuttamaa vakavaa COVID-19-tautia vastaan, vaikka tartunnan saisikin.”

Tarkalleen tuo viitattujen tutkimustulosten mukainen suojan taso ensimmäisen annoksen jälkeen on jo 94 % ja toinen annos nostaa sitä enää kaksi prosenttia, 96 %:iin. Huomioiden nykyinen rokotuskattavuus ja tutkimustulokset voidaan perustellusti väittää, että olemme jo nyt siinä tilanteessa, että riskiryhmät on pitkälti suojattu myös muuntovirusten ml. Delta-muunnoksen aiheuttamia vakavia, sairaalahoitoa vaativia tautimuotoja vastaan.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn suojaaminen liittyy erityisesti kahteen asiaan: toisaalta sairaalakapasiteetin suojaamiseen, toisaalta siihen, ettei järjestelmän kokonaiskantokyky vaarantuisi kohtuuttomasti covid-19 – epidemian vaatimista toimista (todistusten tarkistukset, testaukset, jäljitys, karanteenit, eristyspäätökset ja neuvonta). Sairaalakapasiteettikysymystä olemme tarkastelleet jo edellä. Edellä kerrottujen tutkimustulosten mukaan olisi Suomessa asuvien riskiryhmiin kuuluvien osalta perusteltua painottaa jo ensimmäisen rokoteannoksen saamista sen sijaan, että lähtökohtana pidetään kahden rokoteannoksen saamista. Mitä tulee kokonaiskantokykyyn, voidaan todeta, että lähtömaariskin asettaminen esityksen mukaiselle, hyvin alhaiselle tasolle ei tule merkittävästi vähentämään muita maahantulijoiden terveysturvallisuuteen liittyviä toimia. Sen vuoksi esitetty maahantulon terveysturvallisuusjärjestelmä olisi edelleen riski erityisesti tärkeimpien rajakuntien, esim. Vantaan ja Helsingin terveydenhuollon kantokyvylle. Tätä kantokykyä suojattaisiin parhaiten nostamalla riskimaakriteerejä merkittävästi ylemmäs.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL totesi HE 105/2021 vp:tä koskevassa asiantuntijalausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että ”EU:n vihreällä listalla olevista maista tuleviin matkustajiin ja hyvin matalan ilmaantuvuuden EU-maiden matkustajiin ei ole tarpeen kohdistaa muita terveysturvallisuustoimia maahantulon yhteydessä kuin ohjeistusta, miten toimia, jos kaikesta huolimatta saisi koronainfektioon sopivia oireita.” On mielenkiintoista, miksi terveydenhuollon ehkä keskeisimmän asiantuntijalaitoksen näkemyksiä ei esitetyssä kokonaisuudessa huomioida paremmin.

Voimassaoloaika

Esitetään, että asetus olisi voimassa elokuun 2021 loppuun. Tähän mennessä annettaisiin uusi asetus, joka kattaisi ajanjakson HE 105/2021 vp:ssä esitettyjen säännösten voimassaoloajan loppuun eli 15.10.2021 saakka. Asetuksen 1 §:ssä säädettyä ilmaantumisrajaa tultaisiin uuden asetuksen valmistelun yhteydessä arvioimaan uudestaan suhteessa täyden rokotussarjan saaneiden korkean riskin ja 50 vuotta täyttäneiden rokotuskattavuuteen sekä epidemiatilanteeseen.

Ehdotettu voimassaoloaika yhdessä esitetyn, hyvin tiukan lähtömaan riskitasokriteerin kanssa johtavat siihen, että matkustus ei tule elpymään koronakriisistä niin hyvin kuin olisi mahdollista. Tästä kärsivät ne Suomen elinkeinoalat, jotka ovat kärsineet koronakriisin aikana muutenkin eniten eli liikennöinti, majoituspalvelut, ravintola-ala ja tapahtuma-ala, jossain määrin luonnollisesti myös kaupan ala ja muut palvelut. Suomelle sijaintinsa ja toimialarakenteensa vuoksi olisi erittäin tärkeää, että se pääsisi elpymään kriisistä samaan tahtiin muiden eurooppalaisten maiden kanssa. Siksi olisi erittäin tärkeää, että maahantulon terveysturvallisuuden järjestelyt kokonaisuutena vastaisivat mahdollisimman pitkälle muiden Euroopan maiden järjestelyjä. Suomi ei saa jälleen tiukimpana rajoitusten asettajana jäädä Euroopan peränpitäjäksi ja jälkeen muiden maiden vauhdista.

Pidämme tärkeänä, että tilanteen tarkastelua joka tapauksessa katkoitta jatketaan läpi kesän. Muutoksia asetuksen sisältöön (sovellettavat maat ja riskimaakriteerit) ja voimassaoloaikaan on tehtävä viipymättä aina, kun siihen on perusteet ja tähän liittyvän tilanneseurannan on oltava jatkuvaa kesälomakaudesta huolimatta.