Hallituksen esitys eduskunnalle palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
Sosiaali- ja terveysministeriö | 21.6.2022 | VN/6417/2022
Palkansaajan työssäoloehto (TTL 5 luku ja asetusmuutokset)
Ei huomauttamista. EK korostaa, että tavoitteena olevien työllisyysvaikutusten ja julkisen talouden tasapainottumisen saavuttamiseksi ehdotuksen sisältöä ei voida muuttaa. Jos näin meneteltäisiin, lakiesityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi muutoksia myös muissa työttömyysturvaa koskevissa ehdoissa. Aikataulu huomioon ottaen tällainen pohdinta ei ole tarkoituksenmukaista.
Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä (TTL 6 luku ja asetusmuutokset)
Ei huomauttamista.
Työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset (TTL 2 a luku 10 § sekä 14 luvun 1 c §)
Ei huomauttamista.
Taloudellisten vaikutusten arviointi
Kuten lakiluonnoksesta käy ilmi, uudistuksen tavoitteena on julkisen talouden vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen. Julkinen talous vahvistuisi vuositasolla 54 miljoonalla eurolla ja työllisyys kohenisi 1500 lisätyöllisellä. EK pitää näitä tavoitteita perusteltuina ja vaikutusarvioita hyvin laadittuina. EK katsoo, että lakiluonnoksessa kuvat keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat pääosin tarkoituksenmukaisia (ks. kohta ”yritysvaikutusten arviointi”).
Kansalaisvaikutusten arviointi
Ei huomauttamista.
Viranomaisvaikutukset
Lausuttavaa ehdotuksen vaikutuksista viranomaisiin? TE-hallinnon henkilöstöä edustavaa tahoa pyydetään arvioimaan vaikutuksia TE-hallinnon henkilöstöön ja sen tehtäviin, erityisesti TTL 14 luku 1 c §:n osalta.
Ei huomauttamista.
Yritysvaikutusten arviointi
Kuten lakiluonnoksesta käy ilmi, valmistelun kuluessa pohdittiin vaihtoehtoa, jonka mukaan työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaisiin tulorekisterin pakollisten tietojen perusteella maksuperusteisesti.
EK katsoo, että työssäoloehdon täyttymisen tarkasteluun maksuperusteisesti tulee palata viimeistään seuraavan vaalikauden alussa seuraavista syistä.
Tulorekisterin käyttöönottoa perusteltiin etenkin työnantajien hallinnollisen taakaan keventämisellä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, koska sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ei ole lupauksista huolimatta tarkistettu siten, että tulorekisterin pakolliset tiedot riittäisivät etuuspäätösten tekemiseen. Tästä maan hallitusta on muistuttanut muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Työssäoloehdon täyttymisen tarkasteltu on mahdollista toteuttaa maksuperusteisesti ilman, että ratkaisulla vaikutetaan esimerkiksi etuusmenoon tai vesitetään tämän lakiesityksen tavoitteiden saavuttamista. Vastaavat ratkaisut on jo toteutettu muussa sosiaalivakuutuksessa, viimeisimpänä lakisääteisessä sairausvakuutuksessa. Maksuperusteisuus johtaisi oikein toteutettuna siihen, että tulorekisterin pakolliset tiedot riittäisivät etuuspäätösten tekemiseen eikä työnantajilta enää tarvitsisi pyytää lisätietoja.
Lakiluonnoksen toteutumisen vaikutukset työnantajien hallinnollisen taakkaa on kuvattu huonosti. Toisin kuin luonnoksessa todetaan, Kela ja työttömyyskassat tulisivat jatkossakin pyytämään työnantajilta tietoja, joita tulorekisteriin ei talleteta pakollisesti. Luonnoksesta tulee poistaa kohta, jonka antaa ymmärtää, että työnantajat voisivat keventää hallinnollista takkaansa ilmoittamalla vapaaehtoisia tulotietoja tulorekisteriin. Se lisäisi työnantajien hallinnollista taakkaa.
Voimaantulo
Ei huomauttamista.