Lausunto HE laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee ammattipätevyysdirektiivin muutosten täytäntöönpanoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa:

Hallituksen esitys koskee ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvää yleistä sääntelyä ja arkkitehteja. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja eläinlääkäreitä koskevat erityissäännökset eivät ole mukana nyt lausunnolla olevassa esityksessä. Kokonaisuuden hahmottamisen ja arvioinnin kannalta olisi ollut tärkeää, että esitys olisi sisältänyt kaikki direktiivin kansallisen toimeenpanon vaatimat muutokset.

Ammatteihin pääsyn monimutkaista sääntelyä vähennettävä

Ammattipätevyysdirektiivin modernisointi ja yksinkertaistaminen on tarkoituksenmukaista ammattitaitoisen työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. EK korostaa, että ammattipätevyyttä tulee säädellä vain niiltä osin kuin se on esim. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä perusteltua. Ammatteja koskevaa sääntelyä tulisi vähentää EU:n alueella, sillä ammatteihin pääsyn monimutkaiset rajoitukset estävät ammattihenkilöstön kansainvälistä liikkumista. Sääntelyn vähentäminen olisi erittäin tärkeää myös suomalaisen palveluviennin edistämisen kannalta.

Eurooppalaisen ammattikortin palveltava ammattihenkilön ja työnantajan tarpeita

Ammattipätevyyden tunnustamisprosessia halutaan helpottaa ja nopeuttaa eurooppalaisen ammattikortin avulla. Ammattikortin käyttöönotto tietyllä alalla edellyttää, että tarve sille on laajasti tunnistettu ja hyväksytty. Muussa tapauksessa ammattikortti vain lisää tarpeetonta byrokratiaa.

Eurooppalaisen ammattikortin hakuprosessin tulee olla yksinkertainen ja selkeä. On tärkeää, että ammattipätevyyden haltija voi hakea ammattikorttia sähköisesti. Sähköinen asiointi nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun työläs papereiden käsittely jää pois. Työnantajille tulee varmistaa vaivaton pääsy sähköiseen IMI-järjestelmään, josta voi tarkistaa kortinhaltijan esittämän ammattikortin aitouden ja voimassaolon.

Eurooppalaisen ammattikortin ja hälytysjärjestelmän käyttöönoton on arvioitu lisäävän toimivaltaisten viranomaisten työmäärää. Riittävien resurssien varmistaminen on tärkeää, jotta hakemukset ehditään käsitellä sujuvasti määräaikojen puitteissa. EK pitää hyvänä ehdotusta, että Yritys-Suomi toimisi keskitettynä asiointipisteenä, josta voi hakea helposti ammattikorttiin liittyvää tietoa.

Joustavuutta ja tapauskohtaista harkintaa tarvitaan

EK kannattaa ehdotusta osittaisesta ammatinharjoittamisoikeudesta, kun kotijäsenvaltiossa ja vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännellyn ammatin väliset erot ovat niin suuret, että kotijäsenvaltiossaan täysin pätevän ammattihenkilön olisi suoritettava koulutus kokonaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Joustavuutta ja tapauskohtaista harkintaa tarvitaan, kun tavoitteena on ammattihenkilöiden liikkuvuuden edistäminen.

Kansalliset koulutusohjelmat ja -tavoitteet ensisijaisia

Ammattipätevyydelle asetettavat yhteiset tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuuden vähimmäisvaatimukset sekä yhteisten koulutuspuitteiden käyttöönoton kriteerit ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. EK kuitenkin painottaa, että yhteiset koulutuspuitteet eivät saa korvata kansallisia koulutusohjelmia ja -tavoitteita. Koulutuksen tulee kuulua myös tulevaisuudessa kansallisen toimivallan piiriin EU:ssa. Tulee esimerkiksi tarkkaan harkita, onko perusteltua säätää harjoittelun yksityiskohdista. EK:n jäsenliitto PALTAn piiriin kuuluva Arkkitehtitoimistojen liitto toteaa tähän liittyvästä ehdotetusta 14§:stä ettei se tee eroa arkkitehtitutkinnon ja rakennusarkkitehti (AMK)-tutkintojen välillä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat
Lasse Laatunen
Johtaja