Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland nimisestä osakeyhtiöstä

Kiitämme ministeriötä lausuntopyynnöstä ja toivomme, että Elinkeinoelämän keskusliitolle annetaan mahdollisuus esittää mielipiteensä myös lakia alemman tason sääntelystä ja ohjausmallista.

1. Tavoitteet ja lähtökohdat kannatettavia

Yhdistämisen tavoitteena on luoda aiempaa ketterämpi ja joustavampi toimija ja suunnata resursseja huomattavasti enemmän asiakaspalveluun ja ulkomaantoimintoihin. Sillä tavoitellaan yrityspalvelujärjestelmän yksinkertaistamista ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistämistä. EK pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina ja painottaa asiakaspalvelun ja erityisesti ulkomaantoimintojen vahvistamista.

Team Finlandin (TF) kehittämisessä ja Business Finland (BF)-uudistuksessa on tärkeätä varmistaa asiakaslähtöinen, selkeä tavoiteasetanta ja mittarit yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Business Finlandilla tulee myös olla riittävät resurssit ja toiminnallinen itsenäisyys näiden tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeätä, että asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus ja synergioiden toteutuminen huomioidaan kaikissa ydintoiminnoissa (Invest-in, Visit Finland, Export, Innovation) ja kaikki em. toiminnot huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla lainsäädännön tavoite- ja tehtävämäärittelyissä. 2§ Toiminnan tavoite – kohtaa voisi harkita täydentää esim. lisätä ”…vienti-, investointi- ja matkailutuloja…” Suomi kaipaa investointeja ja kansainvälistyminen erityisesti innovaatiointensiivisillä aloilla kytkeytyy vahvasti kv. investointeihin.

Esityksessä todetaan, että Suomella on kilpailijamaita heikompi kansainvälistymispalveluverkosto. EK pitää tärkeänä kehittää yhteistyötä muiden TF-toimijoiden, alueellisten kasvupalvelutuottajien ja yksityisten toimijoiden sekä palveluntarjoajien kanssa. Vahva synergia ja yhteisen suorituskyvyn vahvistaminen ulkoasianhallinnon kanssa kaikissa toiminnoissa (kansainvälistymis-, innovaatio-, investointi- ja matkailun edistämispalvelut) on entistäkin tärkeämpää.
Kasvupalveluiden ja kansainvälistymisen strategisen ohjauksen toimintamalli tarvitsee selkeyttämistä. Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimintamalleja verrattaessa on havaittu, että sitoutumisen sekä toiminnan ohjaamisen ja vaikuttavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että yksityinen sektori osallistuu Team Finlandin strategisten painopistealueiden ja valintojen määrittelyyn. Esimerkkeinä on mainittu Dutch Trade and Investment Board sekä Tanskan Foreign Economic Forum – neuvonantajaryhmä. Myös vertailumaiden poikkihallinnollisen toiminnan hyvistä käytännöis tä sekä ohjelmallisista lähestymistavoista voidaan hakea kehittämisajatuksia.

Hallituksen esitys toteaa TF-toiminnan epäkohtia. Lakiesityksen perusteluissa olisi hyvä pyrkiä avaamaan luonnosta konkreettisemmin yhdistymisen mukanaan tuoma synergia ja lisäarvo asiakkaille ja TF-toimintakokonaisuuden vaikuttavuudelle ja tehokkuudelle. Uudistuksen edetessä on erityishuomiota kiinnitettävä siihen, miten nämä viestitään osin hyvinkin skeptisille tai palveluista tietämättömille yrityksille, ja että julkishallinnon kansalliset tai alueelliset tahot osaavat neuvoa yritykset ”oikealle”, mieluiten yhdelle luukulle, jolta yritykset saavat tarvitsemansa palvelun mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

2. Ohjaus- ja johtamismalli kaipaavat selkeyttä

Lähtökohtana on, että Business Finland toteuttaisi keskitetysti johdettua yhteistä strategiaa ja muodostaisi tiiviin toiminnallisen kokonaisuuden. Toimintojen (kansainvälistymis-, innovaatio-, investointi- ja matkailun edistämispalvelut) välisen synergian vahvistamiselle, ja siten tuloksellisuudelle, vaikuttavuudelle ja asiakaspalvelulle, uudistus antaa aiempaa paremmat lähtökohdat. Uudella BF:lla on paremmat mahdollisuudet palvella yrityksiä aiempaa kokonaisvaltaisemmin yhteistyössä muiden Team Finland toimijoiden kanssa.

Business Finland esitys koskee lähtökohtaisesti vain kahta nykyistä Team Finland – toimijaa. Jo tässä vaiheessa olisi lisäksi tärkeää huomioida se, että tarve tiivistää kaikkien valtion erityisrahoittajien yhteistyötä ja niiden toiminnan ohjausta on perusteltua. Business Finland – toimintamallin tulee mahdollistaa joustavana alustana toimiminen yhteistyön jatkokehittämisessä, olkoonpa se ohjauksellista, rakenteellista kuin toiminnallistakin. Onko syytä rajata lainsäädännössä rahoituskeskuksen mahdollisuus hallinnoida vain valtion kokonaan omistamia yhtiöitä, eikä myös valtion enemmistöomistamia yhtiöitä?

Yhtiön hallintomalli ja sen toiminta käytännössä jää kuitenkin esityksessä epäselväksi, mitä on ilmeisesti tarkoitus täydentää alemman tason säännöksillä ja ohjauksella. Uudistuksen toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakaspalveluyhtiön hallintomallin selkeyteen, omistajaohjaukseen ja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen.

Johtokunnalla on oltava vahva rooli rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostaman kokonaisuuden strategisessa ohjauksessa ja valvonnassa. Rahoituskeskuksen ja yhtiön omistajaohjauksen, valvonnan sekä vaikuttavuus- ja muista tavoitteista päättämisen tulisi olla johtokunnan tehtävänä ja päätösvallassa TEM:n tulosohjauksen huomioiden kuten nykyisessä Tekes-laissa. Elinkeinoelämän vahva edustus johtokunnassa on varmistettava.

EK kannattaa neuvottelukuntien perustamista tukemaan tulevaa Business Finlandin toimintaa. Niiden tulee olla elinkeinoelämävetoisia ja niiden rooli toiminnan kehittämisessä suhteessa toiminnan varsinaiseen ohjaukseen tulee olla selkeä, toiminnan asiakaslähtöisyyteen sekä vaikuttavuuteen lisäarvoa tuottava.

3. Asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ohjenuorana

Business Finlandin asiakasryhmiä ovat start-upit, kasvuhaluiset pk-yritykset, midcap-yritykset, suuret yritykset, tutkimusorganisaatiot, ulkomaiset investoijat jne. Jo tästä syystä lakiluonnoksen yritysvaikutusarviointia olisi hyvä laajentaa koskemaan myös muita kuin born global-yrityksiä. Tavoitteellinen ja tuloksellinen elinkeinopolitiikka koskee monenlaisia yrityksiä. PK-yritykset ovat erityisenä kohderyhmän etenkin viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyvissä palveluissa.

Rahoitushakujen ja asiakaspalveluprosessien joustavuus ja asiantuntevuus tulisi säilyä mahdollisimman häiriöttömänä siirtymäaikana. EK pitää tärkeänä, että rahoituspäätösten valmistelu ja päätöksenteko pystytään siirtämään yhtiölle mahdollisimman pian. Samalla suuret rahoituspäätökset ja takaisinperintä, joissa katsotaan olevan merkittävää julkisen vallan käyttöä, on perusteltua säilyttää viraston vastuulla.

4. Valtakunnallisten ja alueellisten palveluiden hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako

Muodostettava kokonaisuus muodostaa vahvan valtakunnallisen vastinparin kasvu- ja kansainvälistymispalveluorganisaation alueellisille kasvupalveluille. EK pitää tärkeänä synergistä yhteistyötä ja selkeätä työnjakoa näiden kesken. Hallituksen esityksen lähtökohdat tarjoavat tähän selkeät periaatteet. EK pitää tärkeänä, että julkisrahoitteisten yhteisöjen tarjoamat palvelut ovat yhdenmukaisesti ja tasalaatuisesti kaikkien pk-yritysten saatavilla ja hyödynnettävissä osana Team Finland -palvelukokonaisuutta. EK tukee Business Finlandin yhteistyön lisäämistä kauppakamareiden kanssa.

5. Palveluiden sisältöä ja toimintamalleja kehitettävä

Yhtenäinen palvelupolku innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen palveluista on hyvä tavoite. Osa samaa kansallista palvelukokonaisuutta ovat kuitenkin myös mm. kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus ja siihen liittyvä neuvonta (kansallinen ja EU-rahoitus), kehitysrahoitus, talousdiplomatia, kv. standardisointi jne. Linkitys näihin tulee varmistaa asiakaslähtöisellä tavalla.

On tärkeätä vastata kaikkien toimialojen tarpeisiin yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä. Business Finlandissa on oltava riittävän laaja näkemys eri alojen erityispiirteistä ja markkinapotentiaalista, sekä eri markkinoiden erityispiirteistä. Erityisesti uudet, nousevat alat ja uudistuvat yritykset voivat hyötyä kansainvälistymispalveluista. Vientitoimialoilla on hyvin erilaisia toimintaympäristöjä, -kulttuureja sekä verkostoja ja ilman näiden tuntemusta yritysten tukeminen kansainvälistymisessä on vaikeaa. Uudistetut, pitkäjänteiset ohjelmat voivat palvella tarvittavan osaamisen kerryttämisessä.

Ohjelmien rinnalla on tarvetta myös yrityskohtaiseen neuvontaan. Yrityskohtaiset, kattavat palveluehdotukset asiakkaiden tarpeiden perusteelliseen analyysiin nojaten ovat hyvä toimintamalli. Fokusasiakkaille voidaan tarjota yrityskohtainen avainhenkilö ja palvelutiimi, joka yhdessä yrityksen kanssa kartoittaa palvelutarpeet ja kansainvälistymispotentiaalin sekä -mahdollisuudet. Konkreettista neuvontaa, oikeiden asiantuntijakontaktien löytämistä sekä verkottumista ja kokemusten jakamista tarvitaan.

EU-tason yhteiset palvelut, alustat, verkostot sekä rahoitusmahdollisuudet tulee tuoda selkeämmin esille kansallisten palveluiden rinnalle ja niiden hyödyntämiseen on panostettava.

Hyvä ja avoin yhteistyö yksityisen sektorin palvelutarjonnan kanssa on edellytys Business Finlandin toiminnan hyväksyttävyydelle ja vaikuttavuudelle pitkällä aikavälillä. Rajallisia resursseja ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää toimintoihin, jotka hoituvat yksityisten palveluntuottajien toimesta tarvittaessa palveluseteleitä hyödyntäen. Kumppanuuksia yksityisten palveluntarjoajien kanssa tulee vahvistaa sekä palvelupolkua selkeyttää. Työkaluina palvelusetelit ovat välttämättömiä ja niiden kehittämiseksi voidaan hakea esimerkkejä vertailumaista.

Business Finlandin ulkomaanverkostolla tulisi olla mahdollisuudet nykyistä pidemmälle menevään asiakasneuvontaan. Tämä edellyttää myös lisäresurssia ulkomaanverkoston kehittämiseen. Toiminnassa on oltava mahdollisuus kehittää uusia palveluja ja kokeilla uusia toimintamalleja. Palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä on otettava huomioon myös vertailumaiden toiminta.

Tuoreen OECD:n arvioinninkin mukaan Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimmät kehityskohteet ovat kahdenlaisia: Yhtäältä on tarpeen kehittää rakenteita ja toimintatapoja, jotka varmistavat radikaalien innovaatioiden synnyttämisen. Toisaalta on ensiarvoisen tärkeää kannustaa pk-yrityksiä innovaatiotoiminnan kautta kasvuun ja kansainväliseen liiketoimintaan. Näiden tavoitteiden aikajänne on erilainen. Business Finlandin tulee kyetä toimimaan molempien tavoitteiden hyväksi. Erilaisten yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa radikaalien innovaatioiden synnyttämisessä. Tälle yhteistyölle on kyettävä luomaan toimivat puitteet yhdessä yritysten kanssa. Myös pk-yritykset hyötyvät innovaatiotoiminnan lisäämisessä korkeakouluyhteistyöstä.

Toiminnan tavoitteena on suomalainen lisäarvo ja integroituminen kansainvälisiin arvoketjuihin. Business Finlandia muodostettaessa olisi syytä huomioida, että vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi ulkomailla toimivat yritykset tarvitsevat myös tukea ja neuvontaa ihmisoikeuskysymyksiin liittyen. BF voisi olla avainasemassa maakohtaisen yritysvastuuosaamisen kanavoimisessa yrityksiin.

6. Kansainvälistymis- ja innovaatiopanostuksia on lisättävä

Mielestämme ei ole tarkoituksenmukaista linjata laskevaa määrärahakehitystä lainsäädännön perusteluissa edes osana nykytilan arviointia. Kansantalouden kannalta on päinvastoin erittäin tärkeää lisätä yritysten kansainvälistymis- ja innovaatiopanostuksia, mitä julkisen palvelutarjooman tulee tukea riskinjakajana ja rahoituksen osalähteenä. Rahoituksen ennakoitavuus on keskeinen edellytys toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle, kehittämiselle ja katkeamattomalle toteutukselle.

Verrokkimaissa painotus on enemmän ulkomaanverkoston resursoinnissa. Esityksessä mainitaan ”yhdessä UM:n edustustoverkoston kanssa BF muodostaisi aiempaa vahvemman TF -verkoston maailmalla” ja ”tavoitteena on myös kohdentaa henkilöresursseja enemmän asiakasrajapintaan sekä kotimaassa että erityisesti ulkomailla”. On tärkeätä, että näiden toteutumisesta huolehditaan uudistuksen edetessä. Arvioitaessa resurssien hyödyntämisen joustavuutta ja tehokkuutta organisaatioiden välillä, strategisen kokonaisuuden pitkäjänteistä kehittämistä sekä palvelukokonaisuuksia asiakaslisäarvon kannalta on tarkastelua tehtävä koko TF-kokonaisuuden arviointina.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka

Jouni Hakala
Johtaja