Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11600/2021

Kustannustuen neljännen hakukierroksen tavoitteena on tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa ja mahdollistaa keskisuurille ja suurille yrityksille liikkeiden sulkemisajalta kohtuullinen korvaus. Tuen perusperiaatteet säilyisivät muuten ennallaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää kustannustuen neljättä hakukierrosta erittäin tarpeellisena. Kustannustuki III:n parhaillaan haussa oleva tukikausi päättyy helmikuun loppuun, ja maaliskuusta eteenpäin koronatilanne oli monin paikoin erittäin vakava ja liiketoimintaa rajoitettiin lakien ja viranomaispäätösten nojalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto kuitenkin katsoo, että tuen perusperiaatteisiin tulee tehdä muutoksia, jotta kolmella edellisellä kierroksella esiinnousseet puutteet voidaan korjata ja saada kustannustukeen budjetoidut varat täysimääräisesti elinkelpoisten yritysten avuksi. Suomi on tukenut yrityksiä koronakriisin aikana heikosti verrattuna muihin EU-maihin. Suomen maksamat yritysten kriisituet suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Euroopan komission mukaan kolmanneksi vähäisimmät EU-jäsenmaiden joukossa.

Kustannustuessa edellytetään 30 prosentin liikevaihdon alenemaa. Liikevaihdon laskukriteeri 30 prosenttia on monelle yritykselle liian korkea, eikä kerro koko kuvaa yrityksen liiketaloudellisesta tilanteesta. Se jättää myös huomioimatta toimialakohtaiset eroavaisuudet. EK esittää, että liikevaihdon laskukriteeri kohtuullistetaan 25 prosenttiin.

Esitysluonnoksessa todetaan, että pykäliä täydennettäisiin viittauksella Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan, joka mahdollistaisi sulkemiskorvauksen myöntämisen suurille ja keskisuurille yrityksille sekä kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä. Komission hyväksymä tukiohjelma perustuisi tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.12 jaksoon, ja tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa.

Komission tukiohjelmasta huolimatta kustannustuki IV:ssä esitetään keskisuurille ja suurille yrityksille yhden miljoonan euron kertatuen enimmäismäärä ja sulkemiskorvauksessa 1,8 miljoonan euron kerta-tuen enimmäismäärä. EU:n valtiontukipuitteet eivät vaadi kustannustuki IV:n kertatuen ylärajan asettamista miljoonaan euroon eikä sulkemiskorvauksen ylärajan asettamista 1,8 miljoonaan euroon. EK katsoo, että nämä kansalliseen päätöksentekoon perustuvat kertatukien enimmäismäärät tulee nostaa 10 miljoonaan euroon kuitenkin niin, ettei tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä ylitä 10 miljoonaa euroa.

Kustannustuen laskentakaava on käytännössä havaittu hyvin rajoittavaksi. Laskentakaavassa on niin sanottu 30 prosentin omavastuu, ja kaava on varsin ankara verrattuna esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevaan kaavaan. Tuen laskentakaavaa tulisi muuttaa siten, että se kerryttää enemmän tukea heti liikevaihdon aleneman vähimmäismäärän ylityttyä. EK esittää, että kustannustukea alkaisi kertyä jo liikevaihdon 20 prosentin aleneman ylittävältä osalta, vaikka tuen saamisen edellytyksenä olisi liikevaihdon aleneminen yli 30 prosentilla

Pienten yritysten sulkemiskorvaus perustuu helmikuulta 2021 maksettaviin palkkoihin ja niiden sivukuluihin sekä muihin joustamattomiin kuluihin. Palkat ja sivukulut korvataan täysimääräisesti ja muut joustamattomat kulut 70 prosenttisesti. Keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus perustuu sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotukseen. Korvauksen edellytyksenä on lisäksi, että yrityksen liikevaihto on alentunut vähintään 30 prosentilla vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihdon alenemaa tarkastellaan konsernitasolla.

Konserneihin voi kuitenkin kuulua eri toimialojen yrityksiä, ja toimialasta riippuen koronan vaikutukset yritysten liiketoimintaan voivat vaihdella. Konsernikohtainen tarkastelu johtaa siihen, ettei yritys saa lainkaan sulkemiskorvausta, mikäli koko konsernin liikevaihto ei ole alentunut vähintään 30 prosenttia. EK näkee, että sulkemiskorvauksesta tulee poistaa konsernikohtainen tarkastelu, koska EU:n valtiontukipuitteet eivät sitä edellytä ja asian määrittäminen on jätetty kansalliseen harkintaan.

Kustannustuen määräytymisperusteissa otetaan huomioon yrityksen hakemuksessa ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset. Joustamattomien kulujen määrittelyyn liittyy kuitenkin epäselvyyttä siitä, onko esityksessä esitetty kulu- ja menetysluettelo tyhjentävä vai ei. Kustannustuki II:ssa joustamattomien kulujen määritelmä oli toimivampi ja EK ehdottaa, että kustannustuki IV:ssa käytettäisiin samaa määritelmää kuin kustannustuki II:ssa.

Myös muun terminologian osalta EK toivoo tarkennuksia ja muussa sääntelyssä vakiintuneiden käsitteiden käyttöä. On erittäin tärkeää, että laissa ja sen perusteluissa kerrotaan yksiselitteisesti, mitä käytetyillä käsitteillä tarkoitetaan. Käsitteet korostuvat arjessa siinä vaiheessa, kun yritykset tukia hakevat ja Valtiokonttori tukihakemuksia käsittelee.

Mikäli liiketoiminnan harjoittamista vaikeuttavat rajoitustoimet yhä jatkuvat kesäkuussa, EK haluaa samalla nostaa esiin tarpeen kustannustuen viidennen kierroksen valmistelutoimien aloittamisesta.