Lausunto hallituksen esityksestä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (todistus negatiivisesta testituloksesta)
Liikenne- ja viestintäministeriö 7.9.2020 VN/19859/2020
Hallituksen esityksen mukaan liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin uudet säännökset negatiivisen tartuntatautia koskevan testituloksen tarkastamisesta ja todistuksen esittämisestä rajat ylittävässä liikenteessä.
Liikenne- ja viestintävirastolle annettaisiin valtuutus tehdä asiassa päätös terveysviranomaisen (THL) esityksen pohjalta. Matkustajan tulisi hankkia todistus negatiivisesta koronatestituloksesta esitettäväksi kuljetuspalvelun tarjoajalle ja kuljetuspalvelun tarjoajan olisi tarkastettava rajat ylittävässä, Suomeen suuntautuvassa liikenteessä, että matkustajalla on tällainen todistus mukanaan tämän noustessa liikennevälineeseen lähtömaassa. Kyseinen testi tulisi olla otettu korkeintaan 72 tuntia ennen matkan alkua. Kuljetuspalvelun tarjoajan tarkastusvelvollisuus ei kuitenkaan ulottuisi Suomen kansalaisiin, Suomessa pysyvästi asuviin ulkomaalaisiin eikä turvapaikanhakijoihin. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää, että muitakin välttämättömiä tehtäviä suorittavia henkilöryhmiä voitaisiin jättää tarkastusvelvollisuuden ulkopuolella. Todistuksen mukanaoloa ei luonnollisestikaan edellytettäisi edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (”EK”) kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa luonnoksesta seuraavaa:
Yleishuomiot hallituksen esityksestä
EK kannattaa esitettyjen säännösten tavoitteita, mutta suhtautuu toteutustapaan joiltain osin varauksellisesti.
Koronaviruksen tautitilanteen vuoksi asetetut matkustusrajoitukset yhdistettynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n omaehtoisen karanteenin suosituksiin ovat vähentäneet merkittävästi Suomeen suuntautuvan työ- ja vapaa-ajan matkailun volyymia. On tärkeää, että matkustusta pystytään terveysturvallisuuden vaarantumatta avaamaan mahdollisimman paljon niin, että matkustaja voisi heti Suomeen saavuttuaan tehdä sitä, mitä varten hän on maahan saapunut, eikä hänen tarvitsisi olla ensin 14 vuorokautta omaehtoisessa karanteenissa. Omaehtoiseen karanteenin edellyttämä aika välttää kaikkia muita kuin välttämättömiä kontakteja on niin pitkä, että se käytännössä estää monen turistin tulon Suomeen. Työmatkojen osalta pitkä karanteeniaika aiheuttaa merkittäviä majoituskustannuksia ja viivästyttää monesti kriittisten työtehtävien suorittamista, koska karanteenin aikana lähityöhön ei tule mennä. EK kannattaa negatiivisen testitodistuksen edellyttämistä Suomeen riskimaista tulevilta. Tämä on yksi keinoista, joilla Suomeen tulo voidaan mahdollistaa ja samalla pitää koronaviruksen tautitilanne kontrollissa. Tätä myös EK on muiden keinojen ohella ajanut.
Esityksen vaikutusten kokonaisuuden ymmärtäminen on melko vaikeaa, koska lakiesitys kattaa vain osan matkustusrajoitusten ja karanteenien kokonaisuuteen vaikuttavista seikoista. EK ottaa tässä lausunnossa huomioon myös hallituksen 11.9.2020 tekemään periaatepäätökseen liittyvät seikat. Periaatepäätöksestä ilmenee, että lausuttavana olevaan hallituksen esitykseen sisältyvää toimintatapaa on tarkoitus noudattaa pysyvänä käytäntönä 23.11.2020 koskien liikennettä Suomeen niistä maista, joissa uusien koronavirustapausten ilmaantuvuus ylittää hallituksen asettaman uuden, 19.9.2020 voimaan tulevan pysyvän rajan 25 uutta tautitapausta / kaksi viikkoa / 100 000 asukasta. Pysyvä käytäntö ja nyt ehdotettu laki on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. EK pitää hallituksen päättämää rajaarvon nostamista nykyisestä kahdeksasta uudesta tapauksesta 25:een erittäin tervetulleena ja sekä työ- että vapaa-ajan matkustusta elvyttävänä.
Hallituksen 11.9. periaatepäätöksestä ilmenee, että 23.11. alkaen:
– Suomeen raja-arvon ylittävästä maasta saapuvan tulisi lähtömaassa liikennevälineeseen noustessaan esittää negatiivinen todistus testistä, joka on otettu korkeintaan 72 tuntia ennen matkan aloittamista. Suomeen saavuttuaan hänen tulisi pysytellä 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa, jonka aikana hän ei voisi aloittaa lähityöskentelyä. Hän voisi kuitenkin lyhentää tätä aikaa hakeutumalla toiseen testiin 72 tunnin kuluttua maahan saapumisestaan. Mikäli myös tämä testi olisi negatiivinen, omaehtoista karanteenia ei enää tämän jälkeen tarvitsisi noudattaa.
– ilman negatiivista testitodistusta raja-arvon ylittävästä maasta saapuvan Suomen kansalaisen tai täällä pysyvästi asuvan suositellaan pysyvän 14 vuorokauden ajan saapumisestaan omaehtoisessa karanteenissa, jonka aikana lähityöskentelyä ei tulisi aloittaa. Hän voisi kuitenkin halutessaan lyhentää omaehtoisen karanteenin aikaa hakeutumalla koronavirustestiin yhden vuorokauden kuluessa saapumisestaan ja vielä uusintatestiin 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä testistä. Mikäli molempien testien tulos olisi negatiivinen, omaehtoista karanteenia ei tästä eteenpäin tarvitsisi noudattaa ja henkilö voisi aloittaa myös lähityöskentelyn.
– mikäli raja-arvon ylittävästä maasta Suomeen vierailulle tulevan oleskelu Suomessa kestäisi korkeintaan 72 tuntia, toista testiä tai karanteenia ei tarvittaisi.
– työssäkäynti ja muu rajayhteisöjen päivittäinen kanssakäynti mahdollistettaisiin pohjoisella maarajalla sekä Viron ja Ruotsin lautta- ja lentoliikenteessä ilman testaustodistusta ja karanteenia alueellisen tautitilanteen ollessa suurin piirtein toisiaan vastaava edellä maiden todetusta ilmaantuvuudesta riippumatta.
EK katsoo, että hallituksen periaatepäätöksessä kerrotut ja nyt liikennepalvelulakiin ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia.
Niihin liittyy EK:n näkemyksen mukaan kuitenkin joitakin riskejä:
– Menettelytavat tulevat aiheuttamaan merkittävän lisäyksen Suomessa tehtävien koronavirustestien määrässä. Testiin pääsyssä ja laboratorioanalyysien valmistumisessa on ollut alkusyksyn aikana paljon viiveitä. Testauskapasiteetin nostaminen tarvittavalle tasolle tulee olemaan varmasti haastavaa. On kriittistä, että ympäri Suomen kyetään takaamaan nopea testiin pääsy ja testituloksen valmistuminen, jotta viiveet prosessissa eivät johda siihen, että suurin odotuksin Suomeen saapuvat kriittisiä työtehtäviä hoitavat tai vapaa-ajan matkalle saapuneet turistit joutuvatkin viettämään kaksi viikkoa omaehtoisessa karanteenissa testausongelmien vuoksi.
– Edellä kerrottu kahden testin malli tulee merkitsemään huomattavia kustannuksia testattaville ja työmatkojen osalta heidän työnantajilleen. Jos testin kustannukset ovat esim. 200-250 euroa henkilöltä, nelihenkisen Suomeen yli kolmen vuorokauden pituiselle vapaa-ajan matkalle saapuvan perheen testikustannukset kahdesta testistä matkustajaa kohden olisivat 1600-2000 euroa. Lyhyeltä, alle kolmen vuorokauden matkalta edellytettävä yksi testikin matkustajaa kohden tulisi maksamaan perheelle 800-1000 euroa. On vaarana, että moni matkustaja jättää tulematta Suomeen kustannussyistä. Toista testiä tai karanteenia ei esityksen mukaan edellytettäisi henkilöltä, jonka vierailu Suomessa kestää alle 72 tuntia. EK ehdottaa, että tätä aikasääntöä pidennettäisiin. Tämä laskisi kokonaiskustannuksia ja mahdollistaisi monen matkustajan vierailun Suomessa ehdotettua paremmin.
– Ehdotettu aikasääntö negatiivisesta, korkeintaan 72 tuntia ennen matkan alkua otetusta testistä on melko tiukka. Kaikissa maissa ei välttämättä testauskapasiteetin rajallisuuden vuoksi testata oireettomia. Lisäksi on riski, että matkustaja ei ehdi saamaan otetusta testistä todistusta ajoissa ennen matkansa alkua. Suomessakin on ollut paljon tilanteita, joissa testituloksen valmistuminen on viivästynyt ja tulos on saatu vasta useiden vuorokausien, joissain tapauksissa lähes viikon kuluttua testistä. Viiveet lähtömaassa aiheuttaisivat matkan peruuntumisen. Kuten esityksessäkin on todettu, useimmissa tapauksissa riskin peruuntumisesta kantaisi matkustaja, joka ei tällaisessa tapauksessa todennäköisesti saisi matkalippujensa hintaa palautetuksi. EK ehdottaa, että 72 tunnin sääntöä pidennettäisiin riskien minimoimiseksi. EK pitää myös ajoissa ja kattavasti tapahtuvaa tiedottamista kriittisenä matkustajien kannalta. Matkalippua ei tulisi myydä varmistamatta, että matkustajalla on tieto vaatimuksesta ja myös myöhästyneen testitodistuksen seurauksista.
– Vaikka ilmaantuvuuden raja-arvo nostetaan nyt Euroopan komission 4.9.2020 suosittelemalle minimitasolle, se yhdessä muiden kontrollien kanssa tarkoittaa, että Suomen käytännöt ovat eurooppalaisittain edelleen melko tiukat. Mikäli matkustusrajoitukset saataisiin samantasoisiksi EU-maiden välillä mahdollisimman pian, se tukisi henkilöiden liikkuvuutta EU-maiden välillä ja näin edesauttaisi taloudellisen toimeliaisuuden palaamista lähemmäs normaalia. Suomen edellyttäessä tiukempia kontrolleja on vaarana, että matkustus suuntautuu muihin maihin. EK ehdottaa, että Suomen tulisi pyrkiä edistämään matkustusrajoitusten harmonisointia EU-tasolla EU-komission syyskuun alussa antaman suosituksen pohjalta.
Harmonisoitujen käytäntöjen on oltava niin matkailijoille kuin liikenteenharjoittajille mahdollisimman helppoja, vaivattomia ja vähäisiä kustannuksia aiheuttavia. EK pitää edellä kerrottuja riskimaista tulevien testausvaatimuksia kuitenkin hyväksyttävänä käytäntönä siihen saakka, että käytännöt EU-maiden välillä saadaan harmonisoitua.
Hallituksen esityksen mukaan negatiivista testitodistusta ei edellytettäisi Suomen kansalaiselta, Suomessa vakituisesti asuvalta, turvapaikanhakijalta, eikä muulta välttämätöntä tehtävää suorittavalta, josta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi ehdotetussa 153 b §:ssä todetaan, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä edellä kerrotuista henkilöryhmistä sekä ”muusta mahdollisuudesta poiketa todistuksen esittämisvaatimuksesta matkustuksen perusteen, matkustuskohteessa tehtyjen järjestelyjen tai
lähtö- tai kauttakulkumaan osalta”. Viitattua asetusta ei ole vielä annettu, eikä sen aiotusta sisällöstä näin ole tarkempaa tietoa.
EK katsoo, että kokonaisvaikutusten arviointi edellyttäisi, että olisi tieto myös viitatun asetuksen sisällöstä. On tärkeää, että mahdollisimman pian saataisiin tarkempaa tietoa tilanteista ja kriteereistä, joilla testitodistuksen esittämisvaatimuksesta voitaisiin poiketa tarvittaessa. EK ymmärtää, että edellä kerrotussa säännöksessä viitataan myös ns. ”matkustuskäytävän” tai ”matkustuskuplan” mahdollisuuteen. Tämä on EK:n näkemyksen mukaan hyvä, koska sen avulla vapaa-ajan matkustus esim. Lappiin olisi tietyin kriteerein mahdollista ja matkustuskäytävän luomisella joitakin lakiehdotukseen liittyviä, edellä tarkasteltuja riskejä voitaisiin välttää terveysturvallisuuden vaarantumatta.
EK kiinnittää huomiota, että tässä yhteydessä myös rajan yli säännöllisesti liikennöivien rahdinkuljettajien kuljettajatehtävissä toimivat tulisi huomioida niin, että säännöllisesti ja usein rajan ylittävältä kuljettajalta negatiivista testitodistusta ei edellytettäisi.
Kuljetusyrityksen tarkastusvelvoitetta koskevat huomiot ja mahdolliset ehdotukset
Kuljetuspalvelun tarjoaja vastaisi siitä, että velvoitteen soveltamisalan kuuluvia Suomeen tulevia matkustajia, joilla ei ole mukanaan todistusta negatiivisesta koronavirustaudin testituloksesta ei oteta lähtömaassa liikennevälineeseen. Velvoite lisäisi kuljetuspalvelujen tarjoajien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
EK katsoo, että kuljetuspalvelujen tarjoajien lausunnot lisääntyneistä kustannuksista, hallinnollisen taakan kasvamisesta ja muista vaikutuksista tulee ottaa vakavasti huomioon lakiehdotuksen jatkovalmistelussa.
Suomen yksipuolisesti tekemät päätökset kansainvälistä liikennettä koskien ja matkustajille aiheutuvat lisäkustannukset ja vaiva aiheuttavat todellisen riskin siitä, että esimerkiksi lentoyhtiöt uudelleenreitittävät päätöksessä mainituista maista tai alueilta lähteviä lentojaan Suomesta toisiin Euroopan maihin, jotka eivät yksipuolisesti ole tällaisia lisävelvoitteita asettaneet. Tämä johtaisi siihen, että Suomen kansainvälinen saavutettavuus heikkenisi. Suomen matkailutoimiala ja elinkeinoelämän kilpailukyky ei kestä saavutettavuuden heikkenemistä. On myös huomioitava, että Suomi on kansainvälisessä saavutettavuudessa eri asemassa kuin monet muut Euroopan maat ja hyvät lentoyhteydet ovat Suomelle tärkeämpiä kuin useimmille muille Euroopan maille. Suomen on turvattava myös koronaepidemian vastaisessa taistelussa se, että hyvät lentoyhteydet maailmalle säilytetään jatkossakin.
Matkustajaan kohdistuvat velvollisuudet: huomiot ja mahdolliset ehdotukset
Ehdotetussa 153 b §:ssä säädettäisiin matkustajan velvollisuudesta hankkia todistus tartuntatautia koskevasta testituloksesta lähtömaasta ennen matkaa ja velvollisuudesta näyttää todistus kuljetusyrittäjälle ennen liikennevälineeseen nousua.
EK:n näkemyksen mukaan Suomi ei voi tehokkaasti säätää siitä, että Suomen rajojen ulkopuolella eli lähtömaassa ulkomailla ja liikennevälineeseen tullessaan matkustajalla olisi oltava todistus negatiivisesta koronatestituloksesta ja matkustaja olisi se näytettävä ennen liikennevälineeseen nousua. Suomi voi kansallisen harkintansa mukaan säätää siitä, että maahan saapuessaan todistus on oltava mukana. Tällöin matkustaja on Suomen alueella ja Suomen lainsäädännön soveltamisalan piirissä. Lakiehdotus on jossain määrin ongelmallinen tästä syystä.